Schnedlitz paljastaa: satoja miljoonia euroja kansalaisjärjestöille ilman hallintaa!

Schnedlitz paljastaa: satoja miljoonia euroja kansalaisjärjestöille ilman hallintaa!

25. elokuuta 2025 ensimmäiset vastaukset parlamentaarisiin kysymyksiin maksuista kansalaisjärjestöille (kansalaisjärjestöt) saapuivat Itävaltaan. FPÖ: n pääsihteeri Michael Schnedlitz ilmaisi huolensa ilmeisesti piilotetuista lahjoituksista omille puolueille ja siihen liittyville organisaatioille. Viimeisen viiden vuoden aikana rahoitusmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti, mikä on useita satoja miljoonia euroja, kun taas väestö tekee samalla säästöjä. Yksi esimerkki on Green Party School Freda, joka sai kaksi maksua sosiaaliministeriöltä vuonna 2023 kurssille, jonka otsikko oli ”Poliittinen neuvottelu”.

Vihreiden sosiaaliasioiden ministeri Johannes Rauch on poliittisesti vastuussa näistä kuluista. Schnedlitz vaatii avoimuutta ja kritisoi mahdollisia rahan tuhlauksia. Tietopyynnöt ministeriöille oli kuitenkin vaikeaa: Yli 700 yksittäistä kyselyä oli välttämätön, koska ministeriöt eivät halunneet toimittaa tietoja kansalaisjärjestöjen maksuista. Huolimatta hallituksen väitteestä, jonka mukaan termiä "kansalaisjärjestö" ei ole laillisesti olemassa, sosiaaliasioiden ministeri Schumann käytti termiä vastauksissaan, mutta kieltäytyi antamasta tietoja muista kansalaisjärjestöistä. Schnedlitz korostaa, että liikennevalojen hallitus yrittää aktiivisesti estää avoimuutta.

Korruptio ja EU: n rahoitus

Itävallassa tapahtuvan rinnalla kansalaisjärjestöjen rahoituksesta keskustellaan Euroopan tasolla. Vuonna 2022 korruptioskandaalilla on ollut ratkaiseva vaikutus tähän keskusteluun. Euroopan tilintarkastustuomioistuin kritisoi raportissa avoimuuden puutetta EU: sta kansalaisjärjestöihin virtaavien varojen puuttumisesta. Vuosina 2021 - 2023 yli seitsemän miljardia euroa myönnettiin kansalaisjärjestöille esimerkiksi koheesio, tutkimus, muuttoliike ja ympäristö. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Laima Andrikinė korostaa, että kansalaisjärjestöjen rahoittaminen on usein läpinäkymätöntä ja että sillä ei ole tarvittavaa valvontaa varmistaakseen, että organisaatiot rahoittavat EU: n arvoja.

Euroopan parlamentissa käydään kiihkeää keskustelua kansalaisjärjestöjen rahastojen jakamisesta. EPP -ryhmä, joka sisältää myös CDU: n ja CSU: n, kritisoi varojen jakamista. CSU: n Monika Hohlmeier kertoi joidenkin kansalaisjärjestöjen edunvalvonnasta ja mahdollisista oikeusvaltion rikkomuksista. Hohlmeier korostaa, että EU: n varoja ei saa käyttää oikeusvaltion heikentämiseen. Jotkut parlamentin jäsenet pelkäävät myös, että konservatiiviset joukot voisivat ajaa kansalaisyhteiskunnan sitoutumista takaisin, kun taas vihreät Daniel Freund puhuu koordinoitua kansalaisyhteiskunnan vastaista kampanjaa.

Euroopan komission rooli

Euroopan komissiossa on myös väitteitä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, että kansalaisjärjestöjen rahoittaminen aiheuttaa ”maineen riskin” toimeenpanoosastolle. Tutkimuksessa ei löytynyt EU: n arvojen rikkomuksia, mutta katsaus rajoitettiin vain 90 sopimuksen otokseen. Budjettikomissaari Piotr Serafin myönsi, että jotkut sopimukset olivat sopimattomia ja vaativat kansalaisjärjestöjä aulaan. Komissio aikoo päivittää kansalaisjärjestöjen laillisen määritelmän ja ottaa käyttöön parannetun taloudellisen avoimuusjärjestelmän.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä Itävallassa että EU: n tasolla kansalaisjärjestöjen rahoituksen ja siihen liittyvän avoimuuden kysymykset herättävät edelleen monimutkaisia ​​ja kiistanalaisia ​​kysymyksiä. Hallitusten ja instituutioiden painostus antaa enemmän selkeyttä julkisten varojen käytöstä kasvaa. Tämä herättää tärkeän kysymyksen siitä, kuinka kansalaisjärjestöjen eheys ja riippumattomuus ylläpitää yhä politisoidussa maisemassa.