Yhteisöt haasteiden edessä: nolla uutta velkaa vuoteen 2030 mennessä!
Valtiovarainministeriö suunnittelee kunnille nolla uutta velkaa vuoteen 2030 mennessä. Lehdistötilaisuus kuntayhtymän pomo Presslin kanssa 2.10.

Yhteisöt haasteiden edessä: nolla uutta velkaa vuoteen 2030 mennessä!
Valtiovarainministeriöllä on suuria suunnitelmia Itävallan kunnille, kuten vienna.at raportoi. Kuntien pitäisi saavuttaa nolla uutta velkaa vuoteen 2030 mennessä. Asiasta kertoi tiedotustilaisuudessa Kuntaliiton (ÖVP) johtaja Johannes Pressl. Kunnat ovat perustavanlaatuisesti valmiita vastaamaan näihin vaatimuksiin, mutta ne korostavat tarvitsevansa lisää taloudellisia resursseja tai työtaakan keventämistä.
Pressl ehdotti muun muassa kiinteistöveron nostamista ja osuuden lähettämistä CO2- ja digitaaliverosta kunnille. Myös kuntien välisten palvelujen arvonlisäverovapautuksesta keskustellaan. Keskeinen huolenaihe on kuntien välisen yhteistyön tehostaminen erityisesti laajentamalla niin sanottuja "monipalveluyhdistyksiä", jotka on tarkoitettu hoitamaan tehtäviä, kuten jätehuolto, IT-infrastruktuuri, rakentaminen ja henkilöstöhuolto.
Yhteisöjen tehtävät ja haasteet
Kuntarahoitusraportin 2025 mukaan Saksan kuntien taloudellinen tilanne on huolestuttava. Heikosta taloudesta johtuva laaja verotulojen lasku sekä jatkuvasti kasvavat henkilöstö- ja sosiaalimenot johtavat kuntien akuuttiin taloudelliseen toimintakyvyttömyyteen. difu.de muistiinpanoja. Tri Henrik Scheller Saksan kaupunkitutkimuksen instituutista korostaa kuntatalouden perusteellisen uudistamisen tarvetta.
Kunnat vastaavat yli 50 prosentista julkisista investoinneista ja ovat siksi tärkeitä yhteiskunnan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Huolimatta kunnan ennätysinvestoinneista, jotka olivat 52 miljardia euroa vuonna 2024, investointikanta jatkaa kasvuaan. Investoinnit kuntien infrastruktuurin ilmastosopeuttamiseen nähdään kestävän kehityksen kannalta välttämättöminä.
Kiinteistöverouudistus ja sen vaikutukset
Toisessa näkökohdassa keskustellaan tulevista kiinteistöveron tarkistuksista Saksassa. Kuten tagesschau.de raportoi, kaupungit ja kunnat ovat keränneet enemmän rahaa kiinteistöveroilla vuonna 2024 ennen uudistusta, joka tulee voimaan 2025:n alusta. Erityisesti kaikista ei-maa- ja metsätalouskiinteistöistä perittävä kiinteistövero B kasvatti tuloja 3,8 prosenttia.
Uudistuksella pyritään varmistamaan, että kunnallisverotulot pysyvät tuloneutraaleina, vaikka tämä voi johtaa erilaisiin taakansiirtymiin ja joidenkin omistajien maksamaan korkeampia veroja. Päätös kiinteistöveron laskennassa käytettävästä verokantaasteesta on yksittäisten kuntien tehtävä, mikä vaikeuttaa yhtenäisen järjestelmän toteuttamista.
Kuntatalouden haasteiden voittamiseksi Presslin ehdotukset ovat erityisen tärkeitä. Verontarkistusten, tehokkaamman yhteistyön ja strategisen uudistuksen yhdistelmästä tulisi keskustella ja päättää seuraavassa kunnanvaltuustossa Klagenfurtissa, joka pidetään 2. ja 3. lokakuuta. Tuleva kausi on ratkaiseva sen kannalta, pystyvätkö yhteisöt voittamaan taloudelliset haasteet ja täyttämään ydintehtävänsä.