Suche
Turvapaikkahakemusten lasku Itävallassa jatkuu: Muutosten vuosi!
Itävallassa turvapaikkahakemusten määrä väheni 32 prosenttia elokuussa 2025. Suurin osa tulee Afganistanista.
Turvapaikkahakemusten lasku Itävallassa jatkuu: Muutosten vuosi!
Elokuussa 2025 turvapaikkahakemusten lasku Itävallassa jatkui. Tämänhetkisten raporttien mukaan vuoden alusta on jätetty yhteensä 11 622 turvapaikkahakemusta, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavaan aikaan, jolloin hakemuksia oli 17 171. Hakemuksia tuli elokuussa 1 403, mikä on 179 vähemmän kuin heinäkuussa. Suurin osa hakijoista tuli Afganistanista, jossa elokuun 405 ilmoituksesta vain 195 kirjattiin uutena. Tämä havainnollistaa suuntausta kohti useita hakemuksia, sillä tänä vuonna jätetyistä hakemuksista 4 545 katsotaan alkuperäiseksi, mikä on 39 prosenttia.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen äskettäinen päätös on johtanut siihen, että naiset ovat oikeutettuja suojeluun erityisesti hakemaan turvapaikkaa Itävallasta, jos heille on aiemmin myönnetty vain toissijaista suojelua. Tämä muutos voisi muun muassa vaikuttaa entisestään turvapaikkahakemusten dynamiikkaan, kun Euroopassa rekisteröitiin elokuun 2025 loppuun mennessä yhteensä 528 444 turvapaikkahakemusta, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tänä aikana hakemusten määrä on kehittynyt eri tavalla joissakin maissa; Latviassa (+18 prosenttia) ja Luxemburgissa (+8 prosenttia) hakemukset vähenivät esimerkiksi Kyproksella (-65 prosenttia) ja Saksassa (-38 prosenttia).
Kielteisiä päätöksiä ja karkotuksia
Tammi-elokuussa 2025 Itävallassa hylättiin tai keskeytettiin 20 790 menettelyä. Samaan aikaan 1 269 ihmistä vapaaehtoisesti luopui suojelustaan ja lähti maasta. Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua myönnettiin 6 984 tapauksessa. Erityisen silmiinpistävää on se, että Marokon, Georgian ja Intian hakijoilla oli vähän mahdollisuuksia saada turvapaikkaa elokuussa, mikä korostaa turvapaikkahakemusten käsittelyn haasteita.
Elokuun loppuun mennessä oli myös dokumentoitu 9 080 karkotusta, joista 4 717 oli vapaaehtoista ja 4 363 pakkopalautusta. Tässä vaiheessa herää kysymys turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta Itävallassa, sillä joka toinen karkotettu henkilö oli tuomittu rikosoikeuteen. Dublinissa tehtyjen 619 siirtojen suuri määrä korostaa Itävallan aktiivista roolia eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä, ja näistä menettelyistä hyötyvät erityisesti afgaanit, syyrialaiset ja algerialaiset.
Itävalta eurooppalaisessa kontekstissa
Kokonaistilannetta tarkasteltaessa Itävallalla on tärkeä asema Euroopan tilastoissa. Väestömäärällä mitattuna maa on 11. sijalla ja absoluuttisesti 9. sijalla EU:ssa Belgian, Sveitsin ja Alankomaiden jälkeen, mutta Puolan ja Irlannin edellä. Nämä luvut kuvaavat haasteita ja samalla vastuuta, joka Itävallalla on turvapaikanhakijoiden ja muuttoliikkeen käsittelyssä.
Muutos poliittisessa maisemassa näkyy myös kriittisessä suhtautumisessa lukuihin ja kehitykseen. Sisäministeri Gerhard Karner korostaa tiukan turvapaikkapolitiikan tarvetta, kun taas FPÖ arvostelee häntä hänen vierailustaan Taleban-valtuuskuntaan ja vaatii hänen eroa. Näistä poliittisista kiistoista huolimatta painopiste on edelleen laittoman maahanmuuton ja salakuljetusmafian vastaisissa toimissa, jotka ovat johtaneet laittomien rajanylitysten vähenemiseen.
Peruspalveluiden status quosta voidaan sanoa, että siellä asuu tällä hetkellä 55 923 henkilöä, mikä on merkittävä lasku vuoden 2023 alun lähes 93 000:sta. Samaan aikaan federaation korttelien määrä väheni yli 30:stä nykyiseen kahdeksaan, mikä kuvastaa infrastruktuurin supistumista turvapaikkahakemusten vähentymisen vuoksi. Purkaminen jatkuu jo Nickelsdorfissa ja Hügelissä, joissa vanhentuneet tilat heijastavat laittoman maahanmuuton vähenemistä.
Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat ovat edelleen monimutkainen kysymys Itävallassa, josta keskustellaan edelleen poliittisesti ja sosiaalisesti.