Pitkän elämän salaisuudet: Kuinka sosiaaliset kontaktit auttavat!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Marta Zaraska analysoi artikkelissaan ”What Keeps Us Young”, kuinka sosiaaliset suhteet ja elämäntavoitteet ovat ratkaisevia pitkäikäisyytemme kannalta.

Marta Zaraska analysiert in "Was uns jung hält", wie soziale Beziehungen und Lebensziele entscheidend für unsere Langlebigkeit sind.
Marta Zaraska analysoi artikkelissaan ”What Keeps Us Young”, kuinka sosiaaliset suhteet ja elämäntavoitteet ovat ratkaisevia pitkäikäisyytemme kannalta.

Pitkän elämän salaisuudet: Kuinka sosiaaliset kontaktit auttavat!

Marta Zaraska, arvostettu kanadalais-puolalainen tiedetoimittaja, paljastaa kirjassaan What Keeps Us Young poikkeuksellisia oivalluksia siitä, mikä pidentää tai lyhentää elinikäämme. Hän on yllättynyt oivalluksesta, että ruokavalion ja liikunnan kaltaisten näkökohtien lisäksi myös sosiaalinen vuorovaikutus ja psykologiset tekijät ovat tärkeitä. Naimisissa olevilla ihmisillä on huomattavasti pienempi riski sairastua vakaviin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja Alzheimerin tautiin, sillä onnellinen suhde voi jopa pidentää elinikää kriittisten leikkausten, kuten esim. oe24.at raportoitu.

Sitä vastoin Illinoisin yliopiston kattava tutkimus, joka analysoitiin Bostonin ravitsemuskonferenssissa, totesi, että terveelliset elämäntavat voivat pidentää elämää yli kahdellakymmenellä vuodella. Tutkimus osoittaa, että 40-vuotiaat miehet, joilla on tasapainoinen elämäntapa, voivat elää keskimäärin 23,7 vuotta pidempään, kun taas naiset 22,6 vuotta. Keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi säännöllinen liikunta, positiivisten sosiaalisten kontaktien ylläpito ja tietoinen stressin käsittely. Huono käytös, kuten tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö, lisää kuitenkin merkittävästi kuolemanriskiä. Nämä havainnot teki tagesschau.de esitetty.

Tekijät pidempään elämään

Sekä Zaraska että yhdysvaltalaiset tutkijat korostavat sosiaalisten siteiden ja elämäntavoitteiden merkitystä. Vapaaehtoistyö voi vähentää kuolemanriskiä jopa 44 %, kun taas ihmiset, joilla on vakaat sosiaaliset verkostot, kärsivät vähemmän todennäköisesti sydänkohtauksista tai diabeteksesta. Zaraska osoittaa myös, että optimismi ja positiiviset ajatukset voivat pidentää elinikää jopa kymmenellä vuodella. Tämä liittyy suoraan parempaan henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Krooninen yksinäisyys, joka voi lisätä kuolemanriskiä jopa 83 %, on toinen kriittinen tekijä, joka korostaa ihmissuhteiden merkitystä.

Yhteenvetona näistä havainnoista voidaan päätellä, että sosiaalisen elämän näkökulmilla, henkilökohtaisilla asenteilla ja terveillä elämäntavoilla on olennainen rooli eliniän kannalta. Terveyteemme ja ikääni vaikuttaa paitsi se, mitä syömme tai kuinka paljon liikumme, vaan myös se, kuinka elämme ja olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa.