Itävalta sijoittaa Skyhieldiin: Turvallisuus väestöllemme!

Itävalta sijoittaa Skyhieldiin: Turvallisuus väestöllemme!

Itävalta pyrkii parantamaan ilmapuolustustaan ​​ja on tarjonnut varoja lyhyen ja keskisuurten puolustusjärjestelmien ostamiseen budjetissa. Puolustusministeri Klaudia Tanner aikoo myös hankkia pitkän matkan puolustusjärjestelmiä. Hän korostaa, että väestön ja puolueettomuuden suojelu on ensisijainen tavoite ja huomauttaa, että Itävalta allekirjoitti ilmoituksen aikomuksesta liittyä Euroopan Sky Shield -aloitteeseen (ESSI) vuonna 2023. Tanner korostaa, että uhat, kuten epämuodostumat ja droonien hyökkäykset, ovat merkittävä väestön turvallisuuden riski. On selvää, että ei ole merkitystä, onko nämä hyökkäykset kohdistettu vai väärän rakettien ja droonien kautta.

Venäjän ja Ukrainan välinen sota on muuttanut sodankäynnin tyyppiä ja tehnyt selväksi nykyaikaisten tekniikoiden tarpeen, etenkin ilmapuolustuksen alueella. Asevoimien eversti Markus Reisner selittää, että droneja pidetään nyt yhtenä aseiden tärkeimmistä aseista, mikä tekee Itävallan armeijalle välttämättömiä valtavia investointeja ilmapuolustukseen. Tanner vaatii siksi yleistä suojakilpeää Eurooppaa varten ja puolustaa varovaisia ​​reaktioita sotilaallisen lisääntymisen välttämiseksi.

Euroopan Sky Shield -aloite

Kansleri Olaf Scholz käynnisti Euroopan Sky Shield -aloitteen elokuussa 2022 Venäjän hyökkäyksen yhteydessä Ukrainaan Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Sillä välin 19 Euroopan maata osallistuu tähän projektiin, jonka tavoitteena on luoda koordinoituja puolustusjärjestelmiä lyhyille, keskisuurille ja suurille alueille. 15 maata, mukaan lukien Saksa, Belgia ja Suomi, allekirjoittivat alkuperäisen julistuksen lokakuussa 2022. Itävalta liittyi virallisesti toukokuun 2024 loppuun ja siitä tulee osa modernia, monipuolista puolustusjärjestelmää, jota tarvitaan kiireellisesti myös Euroopassa.

ESSI aikoo sulkea nykyiset aukot nykyisessä suojakilpassa, joka on suunnattu pääasiassa Iranin uhkiin. Aloitteen tarkoituksena on luoda uusia asejärjestelmiä yhdessä ja vähentää kustannuksia. Järjestelmät, kuten Iris-T, jotka voivat torjua raketteja jopa 40 km: n päässä, ovat osa näitä ponnisteluja. Saksan Bundestagin budjettikomitea on jo hyväksynyt Iris-T-yksiköiden hankkimisen, kun taas Saksa suunnittelee myös Arrow 3 -rakettipuolustusjärjestelmän ostamista, jonka tulisi olla toiminnassa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Yhteistyö ja nykyaikaistaminen

Osana ESSI: tä jäsenmaat haluavat niputtaa resurssejaan puolustuskykyjen vahvistamiseksi. Puolustusjärjestelmien, kuten Arrow 3: n, yhteinen hankinta, joka voi siepata raketit 100 km: n korkeuteen saakka, on keskeinen merkitys Euroopan turvallisuudelle. Tämän järjestelmän määrä on enintään 2400 km, ja se hankitaan osana Israelin kanssa tehdystä ostosopimuksesta, joka sisältää 3,3 miljardin euron määrän. ESSI koordinoi Pongaun operaatiokeskuksesta, jonka avulla eurooppalaiset kumppanit voivat työskennellä tehokkaina.

Droonien ja rakettien kasvavan uhan myötä on välttämätöntä, että Euroopan maat työskentelevät yhdessä vahvan ja tehokkaan ilmapuolustusverkon luomiseksi. Tanner ja muu alueen puolustusministeri osoittavat, että tämä yleinen lähestymistapa ei vain paranna kansallista turvallisuutta, vaan sillä on myös vakauttava vaikutus koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin. Kovaa Pieni sanomalehti ja Dw Tekee ESSI: n tärkeän edistyksen olemassa olevien ilmapuolustuksen alijäämien sulkemiseksi ja koordinoidun turvallisuusarkkitehtuurin luomiseksi, joka on kasvanut modernin sodan haasteisiin. Lisätietoja aloitteesta on myös Wikipedia saatavilla.