Suurlähettiläs Ljubinski poistuu Itävallasta: Mikä on operaation jäljellä?

Suurlähettiläs Ljubinski poistuu Itävallasta: Mikä on operaation jäljellä?

Wien, Österreich - Dmitri LJubinski, Itävallassa sijaitsevan Venäjän federaation pitkäaikainen suurlähettiläs, lopettaa työnsä Wienissä seuraavien viikkojen aikana. Tuleva irtisanominen julkistettiin torstaina Facebook -julkaisun kautta. Toistaiseksi seuraajaa ei ole ilmoitettu, eikä Venäjä ole myöskään lähettänyt pyyntöä uuden suurlähettilään agrément-pyyntöä, kuten oe24

Ljubinski, jonka presidentti Putin nimitti 10. elokuuta 2015, kokenut molemmat kaukaiset kahdenväliset mahdollisuudet melkein kymmenen vuoden ajan Wienissä, ja dramaattiset rajoitukset Venäjän hyökkäyksen kautta Ukrainaan, joka alkoi 24. helmikuuta 2022. Sittemmin LJubinski ja hänen diplomaattiset kollegansa. tapaukset, jotka ovat rasittaneet diplomatiaa kahden maan välillä. Itävallan edustajien matala läsnäolo "Venäjän päivä" -vastaanotossa oli erityisen silmiinpistävä, jossa vain yrittäjä Siegfried Wolf oli läsnä.

diplomaattiset vaikutukset ja kritiikki

Ljubinski kertoi lehdistölle, että hänen aikansa Itävallassa oli ominaista "monet, ei yksinkertaiset vuodet". Hän korosti erityisesti suurta isänmaallista sotaa koskevia aloitteita. Siitä huolimatta hän valitti Itävallan tiedotusvälineiden kielteisestä raportoinnista, joka hänen mielestään vetää vääristyneen kuvan Venäjältä. Ljubinski kritisoi myös Itävallan puolueettomuutta. Hän totesi, että asialistalla ei ollut vakavaa vuoropuhelua ja huomautti, että Wienin diplomaattisen perinteen paikallinen poliittinen johto oli vahingoittanut.

Ukrainan Itävallan suurlähettiläs Vasyl Khymynets on tällä välin kuvaillut Ukrainan tilannetta julmaksi ja kansanmurhaksi. Hän korostaa, että rauha on mahdollista vain, jos Venäjä palkkaa sotilaallisen toiminnan. Kuten tänään raportoi, Khymynetit kritisoivat rauhanehdotuksia, jotka on muotoiltu ilman Ukrainaa, ja kuvailivat Naton jäsenyyttä Euroopan rauhan ja turvallisuuden polkua. Venäjän uhka on keskeinen aihe, joka kyseenalaistaa Itävallan puolueettomuuden nykyaikaisen merkityksen.

Jotkut itävaltalaiset yritykset jatkavat työskentelyä Venäjällä, mikä lisää jatkuvaa keskustelua Itävallan ja Venäjän suhteista. Itävallan ja Venäjän ystävyysyhdistys on edelleen aktiivinen, kun taas FPÖ, puolue, jolla on perinteiset hyvät suhteet Venäjällä, tuo edelleen Venäjäystävällisiä hakemuksia kansallisessa neuvostossa. Tiedotusvälineet Ukrainekliegistä, erityisesti Kronen Zeitung ja ORF, kritisoidaan myös, koska ne levittävät usein venäläisiä kertomuksia, kuten Taz huomautus.

Vaikka Itävallan humanitaarinen tuki Ukrainasta, joka oli noin 750 miljoonaa euroa sodan alusta lähtien, tunnustetaan, sitä pidetään riittämättömänä kansainvälisessä vertailussa. Kansleri Karl Nehammer on vahvistanut Itävallan puolueettomuuden, mutta uudelleensuuntaamisesta tai olemassa olevien poliittisten suhteiden poistamisesta Venäjälle ei ole merkkejä.