Suurlähettiläs Ljubinski lähtee Itävallasta: Mitä on jäljellä tehtävästä?

Suurlähettiläs Ljubinski lähtee Itävallasta: Mitä on jäljellä tehtävästä?

Venäjän pitkäaikainen Itävallan-suurlähettiläs Dmitri Ljubinski lopettaa tehtävänsä Wienissä lähiviikkoina. Ilmoitus tulevasta irtisanomisesta tehtiin Facebook-julkaisun kautta torstaina. Seuraajaa ei ole vielä ilmoitettu, eikä Venäjä ole pyytänyt uutta suurlähettilästä oe24 raportoitu.

Presidentti Putinin 10. elokuuta 2015 nimittämä Lyubinski on nähnyt sekä laajoja kahdenvälisiä mahdollisuuksia että dramaattisia rajoituksia, joita Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkanut hyökkäys Ukrainaan asettaa hänen lähes vuosikymmenen aikana Wienissä. Siitä lähtien Lyubinski ja hänen diplomaattitoverinsa ovat suurelta osin jääneet Itävallan virallisten tapahtumien ulkopuolelle, mikä on rasittanut diplomatiaa maiden välillä. Erityisen huomionarvoista oli Itävallan edustajien puuttuminen "Venäjä-päivän" vastaanotosta, jossa oli vain yrittäjä Siegfried Wolf.

Diplomaattiset efektit ja kritiikki

Ljubinski kertoi lehdistölle, että hänen aikaa Itävallassa leimasivat "monet vuodet, jotka eivät olleet helppoja". Erityisesti hän korosti suureen isänmaalliseen sotaan liittyviä aloitteita saavutuksena. Siitä huolimatta hän valitti Itävallan tiedotusvälineiden kielteisestä uutisesta, joka hänen mielestään antaa vääristyneen kuvan Venäjästä. Ljubinski arvosteli myös Itävallan puolueettomuutta. Hän totesi, että vakavalle vuoropuhelulle puuttui asialista ja huomautti, että paikallinen poliittinen johto oli vahingoittanut Wienin diplomaattista perinnettä.

Samaan aikaan Ukrainan Itävallan-suurlähettiläs Vasyl Khymynets on kuvaillut Ukrainan tilannetta raa'aksi ja kansanmurhaksi. Hän korostaa, että rauha on mahdollista vain, jos Venäjä lopettaa sotilaallisen toimintansa. Miten tänään raportoi, kritisoi Khymynetin rauhanehdotuksia, jotka on muotoiltu ilman Ukrainaa, ja kuvaili Nato-jäsenyyttä tehokkaimmaksi tieksi rauhaan ja turvallisuuteen Euroopassa. Venäjän uhka on keskeinen kysymys, joka kyseenalaistaa Itävallan puolueettomuuden nykyajan.

Itävallan ongelmalliset suhteet Venäjään

Aiemmin Itävalta on usein toiminut neutraalina välittäjänä kansainvälisissä konflikteissa, mutta nykyinen geopoliittinen tilanne asettaa tämän puolueettomuuden koetukselle. Riippuvuus Venäjän kaasun tuonnista, joka kansainvälisestä kritiikistä huolimatta muodostaa edelleen kaksi kolmasosaa Itävallan kaasutoimituksista, on toinen räjähdysaltis seikka. OMV:n entinen pomo Gerhard Roiss kritisoi tätä riippuvuutta ja pitkiä kaasuntoimitussopimuksia vuoteen 2040 asti.

Jotkut itävaltalaiset yritykset jatkavat toimintaansa Venäjällä, mikä ruokkii meneillään olevaa keskustelua Itävallan ja Venäjän suhteista. Itävaltalais-venäläinen ystävyysseura on edelleen aktiivinen, kun taas FPÖ, perinteisesti hyvät suhteet Venäjään, jatkaa Venäjä-myönteisten ehdotusten esittämistä kansallisneuvostolle. Myös Ukrainan sodan tiedotusvälineissä, erityisesti Kronen Zeitungissa ja ORF:ssä, on kritisoitu, koska se levittää usein Venäjä-myönteisiä kertomuksia, kuten esim. taz muistiinpanoja.

Vaikka Itävallan Ukrainalle antama humanitaarinen apu, joka on ollut sodan alusta lähtien noin 750 miljoonaa euroa, tunnustetaan, sitä pidetään kansainvälisesti katsoen riittämättömänä. Liittokansleri Karl Nehammer on vahvistanut Itävallan puolueettomuuden, mutta ei ole merkkejä olemassa olevien poliittisten suhteiden uudelleenjärjestelystä tai vetäytymisestä Venäjän kanssa.