Ilmastotavoitteet vaarassa: Tallenna sen sijaan, että mainostaisit? Asiantuntijat herättävät hälytyksen!

Ilmastotavoitteet vaarassa: Tallenna sen sijaan, että mainostaisit? Asiantuntijat herättävät hälytyksen!

Itävallan nykyinen ilmasto- ja energian edistämisjärjestelmä on kriittinen. Sveitsiläisen Prognos -instituutin suorittama analyysi ympäristöministeriön puolesta osoittaa, että budjetin säästöillä voi olla vakavia vaikutuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Asiantuntijat varoittavat, että näiden tavoitteiden täyttämättä jättäminen voisi rakentaa miljardeja miljardeja. Analyysiin liittyy raportteja tarvittavasta vähentämisestä kunnostushyökkäyksen tuen tuen tukemisessa, mikä voisi asettaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaaraan vuoteen 2040 mennessä [Öko-news] (https://www2.oekonews.at/foerderefficicice-versus-verlimzielewszezizer-anlauz-imcici-oversus-verlimaziele-swwezizer-anlauz-iminz-versus-winisy- Ministeriö-Zurische-Foerderland-Wirft-Wirt-Wirt-Wirft-Wirt-Wirtsfelt-Wirt-Wirten.

Osana tätä analyysiä ei myöskään ole konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan saavuttaa vaadittava määrä 80 000 kattilan vaihtoprojektia vuodessa vuoteen 2040 mennessä. Ministeriö on asettanut itselleen tavoitteena toteuttaa 30 000 vedenkeittimen vaihtoprojektia vuodessa vuoteen 2030 mennessä, mutta on edelleen epäselvää, mikä vauhti tarvitaan syksyn 2025 apurahojen jatkamiseen. Tähän liittyy tarvittava markkinoiden kasvu biomassassa, lämpöpumppuissa, geotermisessä energiassa, lämmön talteenotto- ja aurinkoenergiajärjestelmissä.

Aurinkoen lämmön rooli

Vaikka aurinkoenergiaa ei mainita ministeriön viestinnässä, asiantuntijat vaativat aurinkoenergia- ja kattilanvaihtoprojektien yhtäläistä käsittelyä kunnostustöiden 2026 rahoitusprosentteissa. Auringon lämmitysjärjestelmät, jotka on valmistettu Itävallassa, tarjoavat paikallisen lisäarvon 75 %. Teoriassa aurinkolämpö voisi ottaa koko lämmön tarjonnan kesällä. Ennusteiden mukaan 20 000 uuden aurinkoenerälämmitysjärjestelmän markkinoiden laajentuminen voisi luoda jopa 1 000 uutta työpaikkaa vuodessa ja tuottaa miljardia euroa yksityisissä sijoituksissa vuoteen 2030 mennessä.

Haasteet eivät rajoitu pelkästään Itävaltaan. Myös Saksassa lämmönsyöttö on olennainen osa energiankulutusta rakennuksissa, jotka aiheuttavat noin 35 % lopullisesta energiankulutuksesta ja 30 % päästöistä. Tämän ongelman torjumiseksi tarvitaan erilaisia ​​poliittisia toimenpiteitä, jotka on määritelty kansallisessa ilmastonsuojelulaissa ja energiatehokkuuslaissa. Täällä liittovaltion ympäristövirasto osoittaa, että kestävä lämmön tarjonta on välttämätöntä ilmastonhyväisten päästöjen vähentämiseksi.

EU: n ilmastotavoitteet ja haasteet

EU: n sisällä on saavutettu kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, joiden tarkoituksena on vähentää ilmasto-vahingoittamista, kuten [Umweltbundesamt] on ilmoittanut (https://www.umweltbundesamt.de/themen/klima-energie/klimaschutz-energiepolitik-in-der-eu). EU on asettanut itsensä tavoitteeksi tulla ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, jota tukevat erilaiset strategiat. EU: n vihreä kauppa ja ”Fit for 55” -aloite esittävät selkeän suunnitelman, joka sisältää myös toimenpiteet lämmön tarjonnan parantamiseksi.

Lämmönkulutuksen muutosta ei edistetä vain teknisten innovaatioiden, vaan myös kohdennetun politiikan ja kuntien integroinnin avulla. Niiden on suoritettava paikallista suunnittelua ja osallistuvat aktiivisesti kansalaisiin ilmastoystävällisen lämmön tarjonnan varmistamiseksi.

Itävallan ja Saksan nousevat haasteet vaativat siis kattavan strategian, joka sisältää sekä tekniset ratkaisut että poliittiset puitteet. Tämä on ainoa tapa toteuttaa haluttu ilmasto- ja energiatehokkuus tulevina vuosina.