Suche
FPÖ -hyökkäykset: Epäillään miljardien kansalaisjärjestöjen ministeri Itävallassa!
Liittovaltion hallituksella on 4,3 miljardia euroa, joka on avoin 725 kansalaisjärjestölle, FPÖ kritisoi väärinkäytöksiä ja avoimuuden puutetta. Tosiasiat yhdellä silmäyksellä.
FPÖ -hyökkäykset: Epäillään miljardien kansalaisjärjestöjen ministeri Itävallassa!
Keskustelu Itävallassa sijaitsevien kansalaisjärjestöjen (NGO) rahoituksesta on äskettäin saanut voimakkuutta. Liittovaltion hallitus julkaisi 26. elokuuta 2025 kattavan yleiskuvan maksuista 725 organisaatiolle, jotka ovat saaneet yhteensä 4,3 miljardia euroa lokakuusta 2019 lähtien. Tämä laaja määrä sisältää taloudellisia resursseja voittoa tavoittelemattomille organisaatioille, yhdistyksille ja instituutioille, joissa 3,3 miljardia euroa on virrannut julkisiin yliopistoihin yksin. Tärkein kriittinen ääni tässä keskustelussa on FPÖ, joka lähetti kollektiivisen pyynnön, jolla on yli 2100 kysymystä yli 200 sivulle ja epäilee verovirkamiehen väärinkäyttöä tällä alueella.
Erityisesti FPÖ kritisoi, että se ei saanut tietoja ministeriön työntekijöiden jäsenyydestä 725 organisaatiossa. Syynä tähän avoimuuden puutteeseen liittohallitus totesi, että nämä tiedot eivät kuulu osastojen teloitusalueelle ja ilmoittivat rahoitustehtävistä rahoitusmenojen kokeiden ja valvontaan. Tässä yhteydessä FPÖ kritisoi maksuja mahdollisena rahan tuhlauksena tarpeetonta asioista, kun taas vihreät arvostavat tätä väitettä NGO: ta vastaan, kuten 5min.at.
Väitteiden tausta
Kansalaisjärjestöjen ympärillä olevaa syytä lisää korruptioskandaali vuodesta 2022, joka herätti keskustelua EU: n rahastoista tällaisille organisaatioille. Euroopan tilintarkastajien tuomioistuimen raportti kritisoi avoimuuden puutetta EU: n kansalaisjärjestöihin liittyvien varojen suhteen. Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Laima Andrikinė kommentoi EU: n rahoituksen avoimuutta ja kehotti lisävalvontaa varmistaakseen, että rahoitetut organisaatiot kunnioittavat EU: n arvoja. Vuosina 2021-2023 kansalaisjärjestöt saivat yli seitsemän miljardia euroa keskuspolitiikan alueilla, kuten yhteenkuuluvuudessa, tutkimuksessa, muuttoliikkeessä ja ympäristössä, ja näiden rahastojen myöntämisessä on jatkuvaa kiistaa, raportit https://www.tagesschau.de/ausland/europa/ngo-u-finanzierung-00.hml).
Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä kritisoidaan myös EPP -ryhmiä, mukaan lukien CDU ja CSU. Keskustetaan, että kansalaisjärjestöjen varoja käytetään lobbaamiseen ja jotkut näistä organisaatioista huoneen organisaatioista on mahdollisia oikeusvaltiota. CSU: n Monika Hohlmeier korostaa, että EU: n varoja ei saa käyttää oikeusvaltion heikentämiseen. Toisaalta kansalaisjärjestöt puolustavat itseään näiltä väitteiltä ja huomauttavat, että säännöllisistä rikkomuksista tai väärinkäytöksistä ei ole todisteita.
Reaktio väitteisiin
Keskustelu kansalaisjärjestöjen rahoituksesta on juurtunut poliittisella kiistalla, joka vaikuttaa myös kansalaisyhteiskunnan sitoutumiseen. Jotkut EU: n parlamentin jäsenet pelkäävät, että parlamentin konservatiiviset voimat voisivat ajaa nämä sitoutumiset takaisin, etenkin sellaisilla alueilla, kuten ilmastonsuojelu. Vihreiden Daniel Freis puhuu Brysselin kansalaisyhteiskunnan vastaisesta koordinoidusta kampanjasta ja vaatii enemmän avoimuutta kaikille EU: n rahastojen vastaanottajille.
Aihe on edelleen kireä sekä kansallisella että EU: n tasolla, ja kansalaisyhteiskunnan suojelemista pidetään yhä enemmän vaarassa politiikassa. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen myllerrys ei ole vain itävaltalainen ilmiö, vaan sillä on myös ratkaiseva rooli kansalaisjärjestöjen roolista ja rahoituksesta ja rahoituksesta suuremmassa yhteydessä, kuten [exxpress.at.