Elfried Jelinek: En ole kuollut! - Väärä raportti järkyttää faneja

Elfried Jelinek: En ole kuollut! - Väärä raportti järkyttää faneja

Österreich - Tiistaina iltapäivällä, 17. kesäkuuta 2025, uutisia Itävallan Nobelin kirjallisuuspalkinnon oletetusta kuolemasta Elfriede Jelinek (78) levisi Internetissä nopeasti. X: n (entinen Twitter) tili, joka asetti viestin maailmaan, osoittautui myöhemmin huijaukseksi. Tilanne kuvaa haasteita, jotka väärät raportit sosiaalisessa mediassa on. Itävallan kirjailija reagoi rauhallisesti tähän väärään raporttiin ja teki selväksi: "Se on toinen kerta, kun olen kuollut. Asun edelleen."

Uutiset Jelinekin väitetystä kuolemasta julkaistiin alun perin väärennettynä tilillä klo 13.40. Klo 14:08. Huimaus tuli ilmi, kun tilin operaattori, italialainen toimittaja Tommasso Debedetti myönsi, että se oli huijaus. Debenedetti ei ole vieras väärien raporttien maailmalle: Jo vuonna 2020 hän aiheutti levottomuutta väärän kuoleman raportin kanssa oopperatähteistä Plácido Domingosta. Seurauksena Rowohltin tiedottaja Nora Gottschalk vahvisti, että Jelinekin kuolemasta annettu raportti ei täyttänyt totuutta. Lukuisat itävaltalaiset ja saksalaiset tiedotusvälineet, mukaan lukien "DER -standardi", raportoi ensin väärästä raportista ja myöhemmin pyysi anteeksi jakelusta.

väärennettyjen uutisten ongelma

Tämä jakso ei ole yksittäinen tapaus, mutta se osallistuu huolestuttavaan kehitykseen, josta on tulossa yhä tärkeämpi digitaaliaikakaudella. Kuten raportoi [bpb] (https://www.bpb.de/shop/zeitschratzen/izpb/medienkompetenz-355/539986/fake-news-risinformation-desin -tiedot/), väärennetyt uutiset, väärät tiedot ja desinformaatiot ovat kasvaneet. Tällainen väärä tai harhaanjohtava tieto ei vain vaaranna yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin, vaan myös poliittisissa instituutioissa.

Tutkimukset osoittavat, että väärennettyjen uutisten aiheuttama epävarmuus johtuu myös mediassa vähäisestä luottamuksesta. Erityisesti vuoden 2016 vaalivuosi, jolloin Donald Trump valittiin presidentiksi, ja Brexit -kansanäänestys ovat herättäneet keskustelua vääriä uutisia. Tieteelliset tutkimukset herättivät, että vähemmän kuin 1 % sosiaalisissa verkostoissa näkemistä sisällöstä luokitellaan väärennettyiksi uutisiksi. Siitä huolimatta, että pienillä väärillä tietoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia mielipiteiden muodostumiseen ja vaalituloksiin.

mitat desinformaation torjumiseksi

Toimien väärennösten leviämistä vastaan tehtiin erilaisia aloitteita. EU on käynnistänyt ohjelmia, kuten "EU vs. Desinfo" ja Euroopan digitaalisen median observatorion saamiseksi dekinjumista hallinnassa. Media -lukutaitoa pidetään myös keskeisenä lähestymistapana väärien raporttien torjumiseksi. Kyse ei ole vain tiedon jakamisesta, vaan myös median sisällön kriittisestä tutkimuksesta.

Jelinekin väärän raportin yhteydessä on erityisen selvää, kuinka tärkeää on tiedottaa väärien tietojen mekanismeista. Media Lukutaito on välttämätöntä luottamuksen edistämiseksi vakaviin tietolähteisiin ja epäilyttävän sisällön tunnistamiseksi. Elfriede Jelinekin ympärillä oleva jakso ei osoita väärennettyjen uutisten riskejä, vaan myös tarvetta parantaa mediakoulutusta yhteiskunnassa.