Viimeinen sukupolvi: syytteet ilmastoaktivisteja vastaan ​​– protesti näköpiirissämme!

Viimeinen sukupolvi: syytteet ilmastoaktivisteja vastaan ​​– protesti näköpiirissämme!

Toukokuussa 2023 Münchenin syyttäjänvirasto suoritti laajan ratsian kiistanalaista "Last Generation" -ryhmää vastaan. Tätä toimintaa koordinoivat Baijerin ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnan keskusvirasto (ZET) ja osavaltion rikospoliisivirasto. Yhteensä 170 poliisia teki kotietsinnän 15 kiinteistössä seitsemässä osavaltiossa, mikä johti huomattavaan kritiikkiin ja kiistoihin oikeudessa.

Ratsian seurauksena viisi Viimeisen sukupolven jäsentä nostettiin syytteeseen rikollisjärjestön muodostamisesta. München I:n aluetuomioistuin ei alun perin antanut yksityiskohtia syytöksistä, ja ryhmä vahvisti itse syytteen. Syyttömyysolettama on voimassa oikeudenkäyntiin asti.

Tukahduttavat toimenpiteet ja lähestymistavan kritiikki

Syyttäjän toimet, mukaan lukien yhden ryhmän lehdistökontaktin salakuuntelu, pitivät toimittajayhdistysten ongelmallisena. Münchenin tuomioistuimet kuitenkin katsoivat nämä toimet suurelta osin laillisiksi. Last Generationin verkkosivut suljettiin väliaikaisesti tutkinnan ajaksi vedoten siihen, että ryhmä oli luokiteltu rikollisjärjestöksi.

Ilmastonsuojeluministeri Robert Habeck kommentoi tilannetta ja kuvaili etsintäoperaatiota "täysin absurdiksi". Amnesty International arvosteli myös voimakkaasti tutkimusta ja puhui "hyökkäyksestä oikeutta rauhanomaiseen mielenosoittamiseen". Kattavassa Euroopan tilannetta käsittelevässä raportissa järjestö toteaa, että monet hallitukset rajoittavat järjestelmällisesti oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen. Mielenosoittajat kriminalisoidaan ja leimataan usein, mikä uhkaa mielenosoitusoikeuden luonnetta.

Syytökset ja mahdolliset rangaistukset

Tärkeimmät syytökset Viimeisen sukupolven jäseniä vastaan ​​keskittyvät kiihottamiseen osana aiemmin suurelta osin lopetettuja tiesulkuja. Ryhmän entinen tiedottaja ja yksi syytetyistä Carla Hinrichs on korostanut, että rikokset ovat vähämerkityksisiä ja että ryhmän ensisijaisena tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastokriisistä. Jos johtajat tuomitaan syylliseksi, heitä odottaa jopa viiden vuoden vankeustuomio ja erityisen vakavissa tapauksissa jopa kymmenen vuoden vankeustuomio.

Hinrichs tuki hänen kantaansa sanomalla, että rauhanomaisesti protestoivat ihmiset pitäisi tuomita huonojen uutisten tuomisesta, mikä kuvaa ilmastokriisin kiireellisyyttä.

Tilanteen monimutkaisuutta pahentaa se, että Brandenburgissa ryhmän jäseniä vastaan ​​on jo nostettu samanlaisia ​​syytteitä eri tiloihin tehdyistä hyökkäyksistä huhtikuun 2022 ja toukokuun 2023 välisenä aikana. Nähtäväksi jää, järjestetäänkö oikeudenkäyntejä.

Kaiken kaikkiaan tämä tapahtuma osoittaa kasvavat jännitteet mielenosoitusoikeuden ja valtion sortotoimien välillä Saksassa, mikä herättää monia kysymyksiä demokraattisten vapauksien säilyttämisestä. Tilanne on huolestuttava myös Amnesty Internationalin näkökulmasta, sillä järjestö on havainnut erimielisyyksien tukahduttamiseen tähtäävien sortotoimien lisääntymistä.

Keskustelu viimeisestä sukupolvesta ei ainoastaan ​​herätä kysymyksiä rikollisuuden määritelmästä ympäristönsuojelun kontekstissa, vaan myös valaisee valtion instituutioiden roolia kansalaisten mielenosoituksissa. Annie Duchrow, Amnesty Internationalin pääsihteeri Saksassa, vetoaa tunnustamaan rauhanomaisen mielenosoituksen tärkeyden oikeuksille ja vapauksille ja seuraamaan tämänhetkistä kehitystä kriittisesti.

Lisätietoja saat lukemalla yksityiskohtaiset raportit Cosmo, tz ja Amnesty International.