Suche
Mein Konto
Vesikriisi Itävallassa: Pohjaveden pinnat ovat hälyttävän alhaiset!
BMLUK-kuukausiraportti: Itävallan vesitase lokakuussa 2025 on liian kuiva; Sademäärä ja pohjaveden pinnat kriittiset.
Vesikriisi Itävallassa: Pohjaveden pinnat ovat hälyttävän alhaiset!
Lokakuussa 2025 Itävallan vesitase näyttää hälyttäviä trendejä: BMLUKin kuukausiraportin mukaan kuukausi oli hieman viileämpi verrattuna aikaisempiin kuukausiin, ja keskilämpötila oli 6,8 °C, mikä on lähes sama kuin pitkän ajan keskiarvo. Samaan aikaan sademäärät jäivät kuitenkin noin 20 % keskimääräistä pienemmiksi, mikä johti jännittyneeseen tilanteeseen erityisesti maan länsi-, etelä- ja koillisosissa. Nämä tiedot julkaistiin 7. marraskuuta 2025, ja ne osoittavat pitkän aikavälin sadevajetta suuressa osassa Itävaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana.
Erityisen vakava Neusiedl-järven vedenkorkeus on noin 10 cm pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Matalista erittäin alhaisiin purkausarvoihin dokumentoitiin yli puolet Itävallan mittauspisteistä. Raportti osoittaa myös, että noin puolet seurantakohteista kohtaa samanlaisia pohjaveden tasoja koskevia huolenaiheita. Lasku on erityisen havaittavissa Kärntenissä, missä pohjaveden pinnat laskevat edelleen.
Vesivarat ja tulevaisuuden ennusteet
Tulevat viikot jättävät vain vähän toivoa paranemisesta. Asiantuntijat odottavat vain yksittäisiä ja enimmäkseen heikkoja sateita. Lounaisvirtaus tuo leutoja lämpötiloja, mutta tuskin sadetta, ja lunta sataa vain keski- ja korkeammalla. Pohjaveden pinnan merkittävä nousu on näkyvissä vasta joulukuun puolivälissä. BMLUK korostaa tarvetta tietoisempaan veden käyttöön.
Vesiministeri Norbert Totschnig korostaa vedenpidätystoimenpiteiden ja maaperän suojelun tärkeyttä. Land4Climaten kaltaisten hankkeiden tarkoituksena on vakauttaa tilannetta ja vahvistaa pohjavesivaroja.
Entinen vesitasapainotilanne
Muualla Maailman talousfoorumin puheenjohtaja Borge Brende korostaa huolestuttavaa maailmantalouden kehitystä. Hän pelkää, että nykyisessä tilanteessa on kolme mahdollista rahoituskuplaa: kryptokupla, AI-kupla (tekoäly) ja velkakupla. Borge Brende huomautti, että hallitukset eivät ole olleet näin voimakkaasti velkaantuneet vuoden 1945 jälkeen.
Tällä kehityksellä voi olla vaikutuksia myös vesiteollisuuteen, sillä yhä kireämpi taloustilanne voi usein johtaa investointien leikkauksiin tärkeisiin infrastruktuurihankkeisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Itävallan vesitasapainon lisäksi myös maailmanlaajuiset taloudelliset riskit osoittavat kiireellistä toiminnan tarvetta. Näiden kahden ongelma-alueen samanaikainen tarkastelu voi olla ratkaisevan tärkeää vesivarojen tulevan vakauden kannalta Itävallassa ja sen ulkopuolella. Raportointi BMLUK ja asiantuntijoiden neuvot ovat erittäin tärkeitä tässä yhteydessä.