Trump haluaa tehdä kauppaa Afrikan kanssa, mutta jättää huomiotta tärkeät maat
Trump kutsuu valitut Afrikan johtajat huippukokoukseen vastustamaan Kiinan vaikutusvaltaa. Mutta suuret taloudet jäävät ulkopuolelle. Mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen ja Afrikan suhteiden tulevaisuuden kannalta?

Trump haluaa tehdä kauppaa Afrikan kanssa, mutta jättää huomiotta tärkeät maat
Valkoinen talo isännöi tällä viikolla epävirallista "Afrikan johtajien" huippukokousta. Mutta maanosan 55 maasta vain viisi on kutsuttu.
Kutsuttu afrikkalainen valtuuskunta
Liberian presidentti ilmoitti olevansa yksi viidestä Afrikan valtionpäämiehestä, jotka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui "korkean tason huippukokoukseen" Washington D.C.:ssä. Tapaamisen tavoitteena on syventää diplomaattisia suhteita, edistää yhteisiä taloudellisia tavoitteita ja vahvistaa turvallisuusyhteistyötä Washingtonin ja "valittujen Afrikan maiden" välillä. Muita kutsuttuja valtionpäämiehiä ovat Gabonin, Guinea-Bissaun, Mauritanian ja Senegalin presidentit.
Tärkeitä pelaajia puuttuu
Jännittävää on, että ketään Afrikan suurimmista talouden toimijoista, kuten Etelä-Afrikka, Nigeria, Egypti tai Etiopia, ei kutsuttu huippukokoukseen. Nämä maat ovat osa BRICS-ryhmää, joka koostuu nousevista talouksista, kuten Brasilia, Intia sekä Venäjä ja Kiina, jotka ovat vastakkain USA:n kanssa. Analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että Trumpin vieraiden valinta on mysteeri, joka kuvailee Yhdysvaltain politiikan muutosta kohti maanosaa "suuren riskin uhkapeliksi".
Etsiikö Trump tuloksia?
Christopher Afoke Isike, afrikkalaisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden professori Pretorian yliopistosta Etelä-Afrikasta, kutsui Trumpin käsin valittuja vieraita "helppoiseksi kohteeksi" hänen pyrkiessään kumoamaan Kiinan ja Venäjän vaikutusvaltaa Afrikassa. Auttaako tämä huippukokous löytämään diplomaattisen ratkaisun, joka edistää Yhdysvaltojen etuja Afrikassa?
Kutsuttujen maiden edut
Pienemmistä talouksistaan huolimatta Gabon, Guinea-Bissau, Mauritania, Senegal ja Liberia ovat runsaasti mineraalivaroja, kuten öljyä, kaasua, kultaa, rautamalmia ja harvinaisia maametallia. Nämä maat ovat usein myös lähtökohtia Yhdysvaltoihin haluaville siirtolaisille. Länsi-Afrikan tutkimuskeskuksen (WARC) johtaja Ousmane Sene väittää, että huippukokouksen keskustelut eivät koske vain kauppaa, vaan myös muuttovirtoja ja turvallisuuskysymyksiä.
Afrikan geopoliittinen maisema
Kiinaa pidetään Afrikan suurimmana kahdenvälisenä kauppakumppanina, kun taas Venäjä laajentaa läsnäoloaan mantereella ja toimii pääasiallisena sotilasteknologian toimittajana. Näiden pienten taloudellisten toimijoiden ja suurvaltojen välinen suhde ei ole uusi. Kutsutut viisi maata olivat jo aiemmin pitäneet läheisiä suhteita Kiinaan.
Mitä nämä viisi maata voivat odottaa?
Toimittaja ja poliittinen analyytikko Mamadou Thiorin mukaan viiden Afrikan maan johtajien on oltava neuvotteluissaan älykkäitä. USAID, joka oli aikoinaan tärkeä kumppani Senegalin kaltaisille maille, ei ole enää olemassa. Vastuu uusista yhteistyömahdollisuuksista on nyt näiden maiden johtajilla.
Isiken kaltaiset analyytikot uskovat, että tämä kokous voisi tuoda esiin uuden, transaktioon perustuvan diplomaattisen mallin Yhdysvaltojen sitoutumisesta. Yhdysvaltain hallitus saattaa olla kiinnostunut yksityisen sektorin kumppanuuksista, investoinneista, infrastruktuurin kehittämisestä ja turvallisuusyhteistyöstä.
Johtopäätös
Yhteenvetona voidaan todeta, että Trumpin kutsu viiteen Afrikan valtioon on sekä mahdollisuus että haaste. Asianomaisten maiden on neuvoteltava taitavasti suojellakseen etujaan geopoliittisesti monimutkaisessa ympäristössä, kun Yhdysvallat pyrkii määrittelemään uudelleen vaikutusvaltansa Afrikassa.