Eläkeuudistus paineen alla: Nostetaanko aloitusikää vihdoin?

Eläkeuudistus paineen alla: Nostetaanko aloitusikää vihdoin?

Itävallassa eläkejärjestelmään kohdistuu yhä enemmän paineita. Itävallan eläkeläisten yhdistyksen puheenjohtaja Ingrid Korosec vaatii nyt todellisen eläkeiän mukauttamista lailliseen 65 vuoden ikään. Korosecin mukaan tämä toimenpide säästäisi valtiolle noin 2,8 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi naisten aloitusikä tasataan miesten kanssa vuoteen 2033 mennessä, mikä voi vähentää valtion tukia noin 10 miljardilla eurolla. Tällä hetkellä noin 44 prosenttia 55–64-vuotiaista ei päätä työsuhteensa irtisanomisen, vaan sairausloman tai työttömyyden vuoksi. Luvut osoittavat, että vuonna 2023 miehet olivat töissä keskimäärin vain 62,2 vuoden ikään asti, mikä korostaa uudistusten kiireellisyyttä. Korosec kehottaa hallituksessa vastuussa olevia toimittamaan tosiasiat ja toimimaan nopeasti sen sijaan, että lietsosivat pelkoa, kuten jatkossa OTS.at raportoitu.

Poliittiset haasteet ja eläkejärjestelmän tulevaisuus

Edellisestä kattavasta eläkeuudistuksesta on kulunut 20 vuotta, ja monet asiantuntijat varoittavat uudistuspaineen kasvamisesta. Finanssineuvoston puheenjohtaja Christoph Badelt korostaa, että yhteiskunnan ikääntyminen tulee vaikuttamaan negatiivisesti sekä eläke- että hoitokustannuksiin. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia rasitteita tulevaisuudessa. Mahdollinen ratkaisu olisi lakisääteisen eläkeiän asteittainen nostaminen eliniän pitenemisen vuoksi. Tällä hetkellä miehet jäävät eläkkeelle keskimäärin noin 62-vuotiaana ja naiset noin 60-vuotiaana, mikä muistuttaa 1970-luvun oloja. Eläketurvalautakunta perustettiin vuonna 2017 valvomaan eläkejärjestelmän taloudellista vakautta. Uusi puheenjohtaja, Christine Mayrhuber, ottaa tämän haasteen vastaan lehdistö kertoo.

Haasteet ovat selvät: Lakisääteisen eläkevakuutuksen menot voivat nousta 12,7 miljardista eurosta 21,8 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Tämä johtuu eläkkeelle siirtyvien lisääntyvästä määrästä ja korkeasta inflaatiosta. Huolimatta sosiaaliministeriön vastuuhenkilöiden päinvastaisista ennusteista, toimenpiteitä tarvitaan sopeuttamisen onnistumiseksi. Mutta puoluepoliittiset keskustelut ovat usein keskipisteessä, kun taas olennaiset uudistukset jäävät sivuun. On selvää, että eläkevuoropuhelun on päästävä uudelle vakavuuden ja läpinäkyvyyden tasolle, jotta pysyviä myönteisiä muutoksia voidaan tehdä.