Alppien Reinin laakso siirtymävaiheessa: luonnon ja sen asukkaiden paluu!

Alppien Reinin laakso siirtymävaiheessa: luonnon ja sen asukkaiden paluu!

Alppien Reinin laaksossa edistetään uutta ymmärrystä luonnon ja ihmisten rinnakkaiselosta. Keskeinen tavoite on ennaturointi, jolla pyritään luomaan sekä vanhoja että uusia elinympäristöjä eläimille ja kasveille. Nämä aloitteet ovat erityisen tärkeitä, koska ihmiset ovat muuttaneet aluetta merkittävästi vuosisatojen aikana, mikä näkyy muun muassa Reinin säännellyssä virtauksessa. Uudelleenajattelua näyttää tapahtuvan: Alppien Reinin laakson pitäisi muuttua jälleen hurjammaksi ja luonnollisemmaksi. Tätä muutosta valaisee dokumentti "Alppien Reinin laakso – missä luonto keksii itsensä uudelleen", joka esitetään 10.6.2025 klo 20.15. ORF 2:ssa ja ORF ON:ssa [ots.at].

Alppien Rein, joka alkaa Vorderrheinin ja Hinterrheinin yhdistymisestä, muodostaa luonnollisen rajan Sveitsin, Liechtensteinin ja Itävallan välille. Lopulta se virtaa Bodenjärveen, jossa lukuisat muuttolinnut etsivät ruokaa Reinin suistosta syksyllä. Siellä asuvia lajeja ovat kiharat ja ankat, kun taas muuttohaukat saalistavat niitä. Rentoutumista kaipaaville on luotu levähdysalueina toimivat sorapankit.

Uhanalaisten lajien suojelu

Erityisen huomionarvoista on siipien suojelu Alppien Reinin laaksossa. Tämä lintulaji palaa Auer Riediin keväällä, vaikka sen populaatiot Euroopassa ovat uhanalaisia. Täällä sitä tuetaan kohdistetuilla inhimillisillä toimenpiteillä viimeisten populaatioiden säilyttämiseksi. Lisäksi majavat katosivat kerran monista osista Eurooppaa, ja ne on onnistuneesti istutettu uudelleen Reinin laaksoon. Majavilla on keskeinen rooli muiden eläinten elinympäristöjen luomisessa, mikä tehdään puita kaatamalla ja vesistöjä patoamalla.

Ihminen on myös sulkenut ojituskanavia luonnonsuojelualueilla luodakseen suojapaikkoja uhanalaisia ​​lajeja, kuten kätilökonnaa, tiiraa ja hiekkaliskoa. Biologi Leander Khil korostaa, että myönteisistä aloitteista huolimatta jotkut lintulajit ovat edelleen vähenemässä ja toivoo Reinin laakson luonnonsuojelutoimien onnistumista. Lisäksi luontoelokuvantekijä Mario Kreuzer maalaa kuvan väestön olennaisesta osallistumisesta näihin suojelutoimiin.

Renaturaatio tärkeänä suojatekijänä

Renaturoitumisen konteksti ei rajoitu vain Alppien Reinin laaksoon. Muilla alueilla, kuten Nordrhein-Westfalenissa, luonnollisten jokien ja purojen niittyjen merkitys tulvasuojelussa on ilmeinen. Erityisesti Rheinland-Pfalzin ja Nordrhein-Westfalenin tulvakatastrofi viime vuonna korostaa tarvetta edistää luontotyyppejä ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi paremmin. Tulvatasangot eivät ole vain turvapaikka monille eläinlajeille, vaan ne myös edistävät merkittävästi ilmastonsuojelua varastoimalla kasvihuonekaasuja, kuten NRW Foundation selittää.

NRW-säätiö tukee lukuisia tulvasuojeluhankkeita yli 1 500 hehtaarin alueella Nordrhein-Westfalenissa. Silmiinpistävä esimerkki on Düsseldorfin lähellä sijaitseva Urdenbacher Kämpen alue, jossa tulvavedet imeytyvät tulvaniityille kaupunkialueiden vaikutusten vähentämiseksi. Kunnostustoimenpiteet eivät ole johtaneet vain eläinlajien, kuten valkohaikaroiden ja satakielien, paluuta, vaan myös parantaneet alueen luonnon monimuotoisuutta. Saksassa luonnolliset tulvatasangot ovat harvinaisia; vain kolmasosa alkuperäisistä tulvatasangoista on edelleen olemassa.

Kunnostushankkeiden positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat, sillä ne eivät ainoastaan ​​paranta veden laatua, vaan luovat myös arvokkaita elinympäristöjä. Vaatimus tietoisuuteen näiden suojeltujen luontotyyppien hoidossa on edelleen välttämätöntä rikkaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi tuleville sukupolville.