Saksa on sijoittanut joukkoja ulkomaille ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen

Saksa on sijoittanut joukkoja ulkomaille ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen

Vilna, Liettua – Liittokansleri Friedrich Merz on käynnistänyt uraauurtavan saksalaisen prikaatin Liettuassa auttamaan Naton itäsiiven suojelemisessa. Hän julisti torstaina: "Baltian liittolaisten turvallisuus on myös meidän turvamme", koska huoli Venäjän aggressiosta jatkuu.

Naton itäsiiven vahvistaminen

Merz korosti, että Saksan armeijan vahvistaminen lähettää liittolaisille signaalin investoida omaan turvallisuuteensa. Prikaatin sijoittuminen Liettuaan on ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun saksalainen prikaati on ollut pitkään Saksan ulkopuolella. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda sanoi tapaamisen jälkeen Merzin kanssa: "Tämä on historiallinen päivä. Luottamuksen, vastuun ja toiminnan päivä."

Täysi toimintavalmius vuoteen 2027 mennessä

Vuodesta 2017 lähtien Saksa on sijoittanut joukkoja Liettuaan - suoraan Venäjän eksklaavin Kaliningradin ja Moskovan liittolaisen Valko-Venäjän rajalle - turvatakseen Naton itärajan. Uuden prikaatin myötä Saksa syventää sitoumuksiaan merkittävästi. Ennakkovartio aloitti valmistelut hieman yli vuosi sitten ja kasvoi viime syksynä noin 250 hengen "aktivointihenkilöstöksi". 45. panssariprikaatin odotetaan saavuttavan täyden vahvuutensa, noin 5 000 sotilasta Ruklaan ja Rudninkaille vuoden 2027 loppuun mennessä.

Tärkeä sotilaallinen läsnäolo Vilnassa

Kymmenet sotilashelikopterit lensivät Vilnan tuomiokirkon aukion yli torstaina keskipäivällä vihkiäisten päättyessä sateen vuoksi. Paikalla oli satoja sotilaita ja katsojia. Merz sanoi tilaisuudessa: "Vilnan suojeleminen tarkoittaa myös Berliinin suojelemista." Lähettäminen Liettuaan on osa Saksan pyrkimyksiä vahvistaa sotilaallisia voimavarojaan vuosien laiminlyönnin jälkeen, kun Naton jäsenmaat kohtaavat puolustusmenojen lisäkorotusten aiheuttamaa painetta Venäjän mahdollisen lisähyökkäyksen ja Washingtonin painostuksen vuoksi.

Päivitä massiivisesti Bundeswehr

Merz selitti, että Saksa "investoi massiivisesti omiin asevoimiinsa" uuden prikaatin lisäksi. "Haluamme myös lähettää viestin liittolaisillemme: panostakaamme nyt päättäväisesti omaan turvallisuutemme", hän lisäsi. "Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme päättäneet puolustaa allianssin aluetta kaikilta - jopa kaikilta - hyökkäyksiltä. Baltian liittolaisten turvallisuus on myös meidän turvamme."

Lisätään puolustusmenoja Liettuassa

Liettua ilmoitti tammikuussa lisäävänsä puolustusmenojaan 5–6 prosenttiin BKT:sta ensi vuodesta, kun se on hieman yli 3 prosenttia. Tämä tekee Liettuasta ensimmäinen Nato-maa, joka asetti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatiman 5 prosentin tavoitteen. Parhaillaan kehitetään suunnitelmaa, jonka mukaan kaikki liittolaiset käyttävät 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusbudjettiinsa vuoteen 2032 mennessä ja lisäksi 1,5 prosenttia mahdollisesti puolustukseen liittyviin kohteisiin, kuten infrastruktuuriin - tiet, sillat, lentokentät ja merisatamat.

Tavoitteet vuoteen 2032 mennessä

Merz selitti Liettuassa, että nämä luvut näyttävät "järkeviltä ja myös saavutettavissa olevilta" - ainakin tulevalla kaudella vuoteen 2032 asti. Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että puolustusmenoja suunnitellaan lisäävän 0,2 prosenttiyksikköä vuosittain seuraavien 5-7 vuoden aikana.

Diplomaattiset pyrkimykset rauhan puolesta Ukrainassa

Merz on tehostanut diplomaattisia ponnisteluja tulitauon saavuttamiseksi Ukrainassa astuttuaan virkaan aiemmin tässä kuussa. "Seisomme lujasti Ukrainan kanssa, mutta seisomme myös yhdessä eurooppalaisina - ja aina kun mahdollista, pelaamme joukkueena Yhdysvaltojen kanssa", hän sanoi.