Itävallan finanssikriisi: Badelt varoittaa dramaattisista veloista!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Leadersnet -haastattelussa finanssivaltuuston puheenjohtaja Christoph Badelt analysoi Itävallan budjettipolitiikkaa ja tarvittavia uudistuksia.

Itävallan finanssikriisi: Badelt varoittaa dramaattisista veloista!

Itävalta on edessään finanssikriisi! Tunnettuja asiantuntijoita, kuten finanssipoliittisen neuvoston presidentti Christoph Badelt, ennustavat, että julkinen velka kasvaa huolestuttavaksi 85 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2028 mennessä. Badelt korostaa LeadersNetin haastattelussa, että kiireellinen budjetin yhdistäminen on välttämätöntä vakaan tulevaisuuden rahoituskurssin asettamiseksi. Nämä tummat näkymät heijastuvat myös verokunnan neuvoston nykyisessä raportissa, joka ennustaa korkean budjettivaje on 3,9 ja 4,1 prosenttia BKT: stä vuosille 2023 ja 2024, kun taas valtion menot kasvavat nopeasti inflaation vuoksi. Paine julkiseen talouteen lisääntyy heikentyvä talous, mikä tiukentaa jo jo kriittistä tilannetta.

Tämän dramaattisen kehityksen vuoksi konsolidoinnin tarve on valtava, kuten finanssipoliittinen neuvosto varoittaa. "Negatiivisen EU: n alijäämämenettelyn välttämiseksi tarvitaan vähintään 6,3 miljardin euron toimenpiteitä", sanoi Badelt, joka korostaa tarvetta ottaa käyttöön perinteisistä lähestymistavoista rahoituspolitiikkaan. On tärkeää avata sekä säästöjä että uusia tulolähteitä. "Meidän on rakenteellisesti kunnostettava menot, samalla kun tutkimme uusia mahdollisuuksia kasvattaa tuloja", Badelt sanoi ORF: n haastattelussa.

kiireelliset uudistukset vaaditaan

"Julkinen sektori on epävarmassa paikassa", työntää Badelt ja viittaa suureen toiminnan tarpeeseen eri aloilla, kuten koulutus ja terveys. Ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa ja eläkkeen ikän lisääntymistä koskevat toimenpiteet vaaditaan myös tehokkuuspotentiaalin lisäämiseksi ja valtion budjettien paineen lievittämiseksi. "Ilman selkeää suunnitelmaa, kuinka olemassa olevat kulut voidaan tarkistaa, ja tarvittaessa vähenee, budjettitilanteen vakauttaminen on vaikeaa", varoittaa Baderelt.

Korkean inflaation kielteiset vaikutukset voivat kääntää arvonlisäveron tulojen positiivisen vaikutuksen vuodesta 2024, ja BKT: n kasvun odotetaan olevan riittävä velan määrän vähentämiseksi. Asumistilan kasvun seurauksena kasvava kysyntä on myös tiukentanut edelleen asuntomarkkinoiden tilannetta. Keskustelu resurssien tehokkaasta käytöstä ja laajuuden luomisesta tulevaisuudenorientoiduille sijoituksille on siis väistämätöntä. Kestävän budjettipolitiikan tarve on katkera todellisuus Itävallassa, ja tapa taloudelliseen vakauteen on edelleen kivinen ja haastava, kuten sekä Leadersnet- että ORF -raportti.