Venäjän yleinen henkilöstöpäällikkö ilmoittaa räjähtävästä syksyn hyökkäyksestä!

Venäjän yleinen henkilöstöpäällikkö ilmoittaa räjähtävästä syksyn hyökkäyksestä!

Venäjän kenraalipäällikkö Valery Gerasimov on ilmoittanut uuden syksyn hyökkäyksen Ukrainassa. Neuvottelujen kansainvälisistä kehotuksista huolimatta Venäjä jatkaa aggression sotaa muuttuneilla tavoitteilla. Ukrainan asevoimat ovat saavuttaneet menestyksen Donetskin ja Dnipropetrovskin kiistanalaisilla alueilla työntämällä Venäjän joukkoja taaksepäin ja jopa ympäröimällä niitä tietyillä alueilla. Gerasimov raportoi jatkuvista hyökkäyksistä etulinjaa pitkin, mutta asettaa silti strategiset tehtävät tulevalle syksylle. Hän toteaa, että 99,7 prosenttia Ukrainan Luhanskin oblastista, 79 prosenttia Donetsk Oblastista, 76 prosenttia Khersonin oblastista ja 74 prosenttia Zaporizhia -oblastista on Venäjän valvonnassa. Näitä lukuja ei kuitenkaan voida itsenäisesti varmistaa.

Venäjän johto vaatii Ukrainan joukkojen täydellistä vetämistä Donetskista tulitaukoksi, mutta presidentti Volodymyr Zelensky hylkää tämän. Zelensky pitää Sloviasskin ja Kramatorskin kaupunkeja tärkeinä puolustavina bastioneina, kun taas Venäjä uhkaa valloittaa heidät. Venäjän edustaja Kirill Dmitrijev on syyttänyt eurooppalaisia ​​konfliktin pidentämisestä esittämällä mahdottomia vaatimuksia. Samanaikaisesti Venäjä kritisoi EU: ta joukkojen suunnitellusta lähettämisestä mahdollisen rauhan turvaamiseksi ja puhuu Naton maiden edustajia vastaan. Euroopan maat puolestaan ​​syyttävät Venäjää taktiikoiden käytöstä pelkästään uusien sotilaallisten hyökkäysten ostamisaikaan.

Kansainväliset reaktiot ja pakotteet

Kansleri Friedrich Merz kommentoi myös tilannetta ja korosti, että Venäjä luopuu sodasta vain, jos se ei enää pysty palkkaamaan sitä taloudellisesti ja sotilaallisesti. Hän korostaa Venäjän aggressiivisempaa lähestymistapaa Ukrainan siviilejä vastaan ​​ja vaatii lisääntyneitä pakotteita maahan, joka tunkeutui Ukrainaan vuonna 2022. Merz kiittää eurooppalaisten yhtenäisyyttä konfliktista ja näkee Saksan johtoasemassa saavuttaakseen yhtenäisyyden sota- ja rauhan aiheissa.

Samanaikaisesti EU on päättänyt useista pakotteista, joihin sisältyy muun muassa tuonti- ja vientikiellot sekä venäläisten pankkien sulkeminen Swift -järjestelmästä. Viimeisimmän 16. toimenpidepaketin tarkoituksena on lisätä painetta presidentti Vladimir Putiniin. Kiellosta huolimatta Venäjä myy edelleen öljyä, hiiltä ja kaasua lähinnä Kiinaan ja Intiaan. Viime vuonna Venäjä ilmoitti toimittaneen nesteytetyn maakaasun Eurooppaan kuin koskaan ennen, ja sen tulot olivat kahdeksan miljardia euroa. Nämä lisärahastot eivät enää virtaa kansalliseen hyvinvointirahastoon, vaan niitä käytetään välittömästi sotilaallisiin päivityksiin.

Taloudellinen kehitys ja haasteet

Venäjän taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat erilaiset tekijät. Vaikka Venäjän talous kasvaa tällä hetkellä kolme prosenttia, tämä ei heijastu väestön vaurauteen. Menot esimerkiksi sosiaaliturva, koulutus ja terveys laskee kasvavan sotilaallisen budjetin vuoksi. Ennusteet osoittavat vaatimatonta 1,35 prosentin talouskasvua tänä vuonna, pysähtyneisyyteen vuoteen 2029 saakka. Yritykset kamppailevat myös työntekijöiden löytämiseksi osittain sodan aiheuttamien muutosten vuoksi.

Nousevat hinnat ja 9,9 prosentin inflaatio tammikuussa 2025 johtavat kireään taloudelliseen tilanteeseen. Taloudelliset pakotteet vaikuttavat Venäjän kykyyn lainata rahaa kansainvälisillä markkinoilla ja pahentavat kriisitilannetta. Tässä yhteydessä Kiinalla on keskeinen rooli, koska se mainitaan länsimaisten puolijohteiden ja korkean tekniikan pääkaupan keskuksena. Samaan aikaan mahdollisuudet palata aiempiin suhteisiin Venäjän ja Euroopan välillä on edelleen epätodennäköistä.