Maailmanlaajuinen stressiaalto: huolet ja surut lisääntyvät edelleen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat kasvavaa huolta ja stressiä; tutkimus korostaa tunneterveyden laiminlyöntiä ja sen seurauksia.

Weltweit zeigen Umfragen steigende Sorgen und Stress; eine Studie betont die Vernachlässigung emotionaler Gesundheit und deren Folgen.
Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat kasvavaa huolta ja stressiä; tutkimus korostaa tunneterveyden laiminlyöntiä ja sen seurauksia.

Maailmanlaajuinen stressiaalto: huolet ja surut lisääntyvät edelleen!

Vuonna 2024 39 prosenttia aikuisista maailmanlaajuisesti ilmoitti olevansa usein huolissaan, kun taas 37 prosenttia koki stressiä erityisesti konfliktialueilla. Nämä luvut kuvaavat kasvavaa emotionaalista terveyttä rasitusta, kuten Kleine Zeitung huomauttaa. Vaikka huolet vähenivät hieman pandemian koettelemiin vuosiin verrattuna ja saavuttivat vuoden 2014 tason, ne ovat silti viisi prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuosikymmen sitten. Lisäksi fyysinen kipu lisääntyi kahdella prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.

Kohtamistaan ​​haasteista huolimatta 88 prosenttia haastatelluista sanoi, että heitä oli kohdeltu kunnioittavasti edellisenä päivänä. 73 prosenttia kertoi naurun tai ilon hetkistä, ja 72 prosenttia oli levännyt. Nämä positiiviset puolet eivät kuitenkaan näytä kompensoivan jatkuvia negatiivisia tunteita: 26 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa surua, kun taas 22 prosenttia koki vihaa, molemmat ennallaan vuoteen 2023 verrattuna. Tämä tilanne voi viitata laajalle levinneeseen tyytymättömyyteen, heikentää ongelmanratkaisukykyä ja tehdä yhteiskunnasta haavoittuvammaksi epävakaudelle.

Mielenterveys ja sen haasteet

Ipsosin mukaan 32 prosenttia väestöstä kärsii mielenterveysongelmista, ja luku on pysynyt vakaana vuodesta 2023 lähtien. Erityisen huolestuttavaa on, että 44 prosenttia nuorista aikuisista ilmoitti mielenterveysongelmista. Mielenterveyteen vaikuttavat monet tekijät. Taloudellinen epävakaus ja tulevaisuuden pelko vaikuttivat kumpikin 53 prosenttiin vastaajista, kun taas 76 prosenttia mainitsi useita mielenterveyteensä vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimukset osoittavat myös, että sosiaalisen median käyttöä pidetään negatiivisena mielenterveyden kannalta. 52 prosenttia nuorista aikuisista suhtautuu tähän vaikutukseen kriittisesti. Erityisen huolestuttavaa on vakavia oireita sairastavien nuorten määrän kasvu: 18–24-vuotiaista 42 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 37 prosenttia kokee vakavia mielenterveysongelmia. Naiset kertovat surusta, kehosta ja henkisestä tuskasta useammin kuin miehet.

Vaikuttaa myös yritysmaailmaan, sillä 53 prosenttia työntekijöistä näyttää kärsivän merkittävästä stressistä. Erityisesti naiset (55 prosenttia) ja nuoret (61 prosenttia) kamppailevat näiden haasteiden kanssa. 27 prosenttia vastaajista joutui jäämään sairauslomalle viimeisen 12 kuukauden aikana psyykkisten ongelmien vuoksi. Samaan aikaan 52 prosenttia työntekijöistä haluaa tukea mielenterveydelleen työpaikalta.

Kiinnitä huomiota henkiseen terveyteen

Tulevassa Berliinissä järjestettävässä maailman terveyshuippukokouksessa nämä aiheet pitäisi ottaa asialistalle. Raportin kirjoittajat arvostelevat sitä, että monet johtajat laiminlyövät emotionaalisen terveyden ja luottavat sen sijaan taloudellisiin indikaattoreihin. Tällä tietämättömyydellä voi olla kohtalokkaita seurauksia, koska, kuten raportti osoittaa, negatiiviset tunteet rajoittavat huomiokykyä ja heikentävät yhteiskunnan yleistä ongelmanratkaisukykyä. Kasvavien poliittisten levottomuuksien ja konfliktien aikoina, kuten Global Peace Index osoittaa, maailma voi olla vakavan emotionaalisen kriisin edessä.