Helleaalto iskee: Euroopassa on kaikkien aikojen kolmanneksi lämpimin kesäkuu!
Nykyinen ÖkoNewsin artikkeli käsittelee kolmanneksi lämpimintä kesäkuuta 2025, joka iski Länsi-Eurooppaan äärimmäisillä helteillä. Copernicus Climate Change Service tarjoaa tärkeää tietoa maapallon lämpötiloista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Helleaalto iskee: Euroopassa on kaikkien aikojen kolmanneksi lämpimin kesäkuu!
Kesäkuussa 2025 maailma koki yhden historian lämpimimmistä kuukausista. Copernicus Climate Change Service (C3S) kirjasi ERA5:n keskimääräiseksi pintalämpötilaksi 16,46 °C kuukaudessa, mikä tekee siitä kolmanneksi lämpimin kesäkuun maailmanlaajuisesti. Tämä lämpötila oli 0,47 °C kesäkuun keskiarvon yläpuolella ajanjaksolla 1991–2020, kun taas kesäkuu 2024 oli korkein ennätys 16,66 °C. Lisäksi kesäkuu 2025 oli 1,30 astetta lämpimämpi kuin esiteollinen taso vuosina 1850–1900, mikä osoittaa selvästi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksen globaaliin ilmastoon.
Tätä erikoisuutta korostaa C3S:n raportointi, joka julkaisee kuukausittaisia ilmastotiedotteita Euroopan komission puolesta. Nämä tiedotteet perustuvat ensisijaisesti ERA5-uudelleenanalyysitietoaineistoon, joka kerää miljardeja mittauksia satelliiteista, laivoista, lentokoneista ja sääasemista. Tietojen assimilaatioprosessi mahdollistaa johdonmukaisen ja kattavan arvion globaalista ilmastotilasta ilman, että tarvitsee ennustaa muuttuvia olosuhteita reaaliajassa.
Helleaaltojen vaikutus
Kesäkuun merkittävä tapahtuma oli helleaalto, joka vaikutti suureen osaan Länsi-Eurooppaa. Tätä helleaaltoa vahvistivat ennätyskorkeat merenpinnan lämpötilat läntisellä Välimerellä, mikä heijastaa laajalle levinneitä ilmastonmuutoksia, joita on dokumentoitu yhä enemmän viime vuosina. Nämä äärimmäiset sääilmiöt ovat selvä indikaattori lisääntyvistä ilmastoriskeistä, jotka uhkaavat ekosysteemejä ja ihmisyhteisöjä maailmanlaajuisesti.
Maapallon pintalämpötilat ovat nousseet yli 1,3 °C vuodesta 1880, ja vuonna 2024 noin 1,55 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Viime vuosikymmeninä on ollut lämpimimmät lämpötilat yli 125 000 vuoteen, mikä lisää painetta hallituksille ja yhteiskunnille ryhtyä kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä tulee erityisen tapahtumarikkaaksi, kun otetaan huomioon ennusteet edelleen lämpenemisestä, joka voi vaihdella 1,5 ja 5,7 °C välillä 2000-luvun loppuun mennessä päästöskenaariosta riippuen.
Ilmastonsuojelutoimenpiteet ja -näkymät
IPCC:n raportti korostaa, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat suurin syy ilmastojärjestelmän lämpenemiseen. Tämänhetkinen ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vuonna 2024 olivat 421 ppm hiilidioksidin ja 1 930 ppb metaanin osalta. Kunnianhimoiset ilmastotoimet voisivat rajoittaa lämpötilan nousun 1,5–2,4 asteeseen vuoteen 2100 mennessä, mutta vaativat välittömiä ja päättäväisiä toimia.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tekninen ja taloudellinen toteutettavuus on olemassa, mutta se vaatii muutosta energiantuotannossa, kuten aurinko- ja tuulivoiman käytön lisäämistä sekä lihankulutuksen vähentämistä ja ekosysteemien suojelua. Vastatakseen ilmastonmuutoksen haasteisiin yhteiskuntien on tehtävä yhteistyötä kansainvälisesti torjuakseen ilmastokriisin aiheuttamaa valtavaa uhkaa.