Sanojen voima: Egyptin kieli ja kulttuuri Papyrusmuseossa
Tutustu Papyrusmuseon erikoisnäyttelyyn "Sanojen voima". Avajaisissa 12. kesäkuuta 2025 on esillä yli 90 näyttelyä muinaisen Egyptin kulttuurisesta monimuotoisuudesta.

Sanojen voima: Egyptin kieli ja kulttuuri Papyrusmuseossa
Erikoisnäyttely "Sanojen voima: Sääntö ja kulttuurinen monimuotoisuus muinaisessa Egyptissä" avataan Itävallan kansalliskirjaston papyrusmuseossa Wienissä 12. kesäkuuta 2025. Tämä näyttely on esillä 3. toukokuuta 2026 saakka ja sisältää yli 90 näyttelyä, jotka tarjoavat käsityksen Egyptin eri kielistä noin 1500 eKr. eKr. vuoteen 1000 jKr. Alkuperäiset papyrus-, pergamentti- ja paperiasiakirjat havainnollistavat kieliperinteiden aihetta sekä niiden historiallisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, kuten OTS report.
Näyttely keskittyy eri kielten samanaikaiseen olemassaoloon ja päällekkäisyyteen Egyptissä. Erityistä huomiota kiinnitetään hallitsevien ja kansankielten rinnakkaiseen viljelyyn vuosisatojen ajan. Egypti oli jo historiallisesti monikielinen maa. Kreikka vakiintui hallintokieleksi Aleksanteri Suuren valloituksen jälkeen, mutta egyptilä pysyi alkuperäisväestön kielenä. Noin 30 eaa. 4. vuosisadalla eKr., kun Egypti liitettiin Rooman valtakuntaan, latinasta tuli myös roomalaisten sotilaiden komentokieli, vaikka sitä ei puhuttu laajalti.
Näkemyksiä muinaisen Egyptin monikielisyydestä
Bernhard Palme, Itävallan tiedeakatemian jäsen ja papyruskokoelman johtaja, korostaa haastattelussa, kuinka papyrukset tarjoavat arvokkaita näkemyksiä Rooman ja myöhään antiikin Egyptin ihmisten jokapäiväiseen elämään. "Hellenistisenä aikana kreikasta tuli virallinen kieli", Palme selittää. Paikalliset tarvitsivat kreikkaa hallinnollisiin tehtäviin, kun taas egyptin kieli säilyi väestön keskuudessa, koska [archaeologie42](https://www.archaeologie42.de/interviews-ordered-nach-person/interview-mit-bernhard-palme-ueber-mehrlingualigkeit-im-alten-aegypten-und-wasten-pabers.
Suurin osa ihmisistä puhui egyptiä, kun taas kreikka saneli hallinnossa. Latinaisuutta tarvitsivat erityisesti Rooman armeija ja hallinnon korkeimmat tasot. Maailmassa on noin 2 000 latinalaista papyrusta, joista monet ovat roomalaisia sotilaita, ja nämä asiakirjat tarjoavat syvän käsityksen henkilökohtaisista asioista. Palme kuvaa kahden sotilaan välistä erityistä velkakirjaa, joka toimi eräänlaisena arjen todistuksena.
Egyptin historiallinen kieli
Egyptin kieli on yksi maailman vanhimmista dokumentoiduista kielistä ja se on kehittynyt tuhansien vuosien aikana. Se vaihtelee logografisia ja foneettisia elementtejä yhdistävistä hieroglyfeistä muinaisen egyptin, keski- ja nykyegyptin kautta koptin kieleen. Hieroglyfikirjoitus, joka juontaa juurensa 3000 eaa. 1000 eKr. ja 1000 jKr. on tunnetuin muoto, kun taas koptilaista kirjoitusta on edelleen käytetty koptiortodoksisten ja koptikatolisten kirkkojen liturgisissa yhteyksissä 3. vuosisadalta jKr.
Tällä hetkellä arabia ja erilaiset koptilaiset murteet hallitsevat nykyaikaista Egyptiä, kun taas Egyptin kielen alkuperäisiä muotoja ei enää puhuta. Tuleva näyttely näyttää myös, kuinka menneisyyden kielet dokumentoivat sekä muinaisen Egyptin kulttuurista moniarvoisuutta että poliittista historiaa.
Näyttelyn aukioloajat ovat tiistaista sunnuntaihin klo 10-18, jatketaan torstaisin klo 21 asti. Pääsymaksu on Ꞓ 6,-, opastetun kierroksen voi varata hintaan 5,- ja alle 19-vuotiaille on ilmainen sisäänpääsy. Bernhard Palmen ja Angelika Zdiarskyn toimittama näyttelyluettelo "Sanojen voima: Sääntö ja kulttuurinen monimuotoisuus muinaisessa Egyptissä" on saatavilla Ꞓ 34.