Sosiaaliturvapetokset Vorarlbergissä: 60 prosentin nousu hälyttää viranomaiset!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Vorarlberg kirjaa yli 60 prosentin kasvun sosiaalietuuksiin liittyvissä petoksissa vuonna 2024 ja vahingot ovat 1,01 miljoonaa euroa.

Vorarlberg verzeichnet 2024 einen über 60-prozentigen Anstieg beim Sozialleistungsbetrug, mit 1,01 Millionen Euro Schaden.
Vorarlberg kirjaa yli 60 prosentin kasvun sosiaalietuuksiin liittyvissä petoksissa vuonna 2024 ja vahingot ovat 1,01 miljoonaa euroa.

Sosiaaliturvapetokset Vorarlbergissä: 60 prosentin nousu hälyttää viranomaiset!

Vuonna 2024 Vorarlbergissa hyvinvointipetosten määrä lisääntyi hälyttävästi. Aiheutetut vahingot ovat noin 1,01 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli 60 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2023 vahinkoja kirjattiin 631 400 euroa, mutta nyt luvut ovat kasvaneet merkittävästi. Tämä kehitys on erityisen huolestuttavaa, koska Vorarlbergin ja Steiermarkin kasvu on suurinta koko maassa. Mukaan [vol.at].

Valtakunnallisten tilastojen tarkastelu osoittaa, että Itävallassa rekisteröitiin yhteensä 23,36 miljoonaa euroa sosiaalietuuspetostapauksia vuonna 2024. Tämä on kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta luvut ovat edelleen edellisten vuosien tason yläpuolella. Vorarlbergin osuus kokonaisvahingoista on merkittävä, noin 4,3 prosenttia. Epäiltyjä kirjattiin yhteensä 5 007, joista 1 400 oli Itävallan ja 3 607 ulkomaan kansalaisia.

Selvennys ja petostyypit

Vorarlbergin sosiaalietuuspetosten selvitysaste on huomattavan korkea ja lähes 100 prosenttia. Yhteensä 4 865 ilmoitetusta rikoksesta 4 841 ratkaistiin. Sosiaalietuuspetos tapahtuu usein väärien tai puutteellisten tulo-, työ- tai asuintietojen perusteella, ja se vaikuttaa etuuksiin, kuten työttömyysetuuteen, vähimmäistuloon ja perhelisään.

Tässä yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös sosiaalietuuksien petostyöryhmän (SOLBE) rooliin, jonka liittovaltion rikospoliisivirasto perusti vuonna 2018 ryhtymään toimiin tämäntyyppistä petosta vastaan. Liittovaltion rikospoliisiviraston mukaan tapausten ja vahinkojen lisääntyminen on selvä osoitus tämän työryhmän tarpeesta. SOLBE on jo löytänyt yli 50 erilaista petostapaa, jotka on luokiteltu seitsemään pääluokkaan.

Tyypillisiä petoskäytäntöjä

Tyypillisiä sosiaalietuuspetosten muotoja ovat:

  • Erschleichung der Mindestsicherung trotz ausreichendem Vermögen
  • Missbrauch von Pensionsleistungen durch Scheinwohnsitz
  • Widerrechtlicher Erhalt der Familienbeihilfe
  • Verbotene Auslandsaufenthalte bei Bezug von Sozialleistungen
  • Erschleichung der Grundversorgung mit falschen Identitäten

Hyvinvointipetoksen rangaistukset vaihtelevat kuudesta kuukaudesta kymmeneen vuoteen vankeusrangaistusta, kun taas valtioille voidaan tuomita 4 000 euron hallinnollisia sakkoja hyvinvointilakien rikkomisesta.

Petosten lisääntyessä asiantuntijat näkevät kasvavan tarpeen lisätä tietoisuutta sosiaalietuuspetoksista ja mahdollisuuksista ilmoittaa epäillyistä tapauksista. ORF mukaan tämä lisää myös tarvetta lisätä väestön herkkyyttä sosiaalietuuksien väärinkäytön tunnistamiseksi ja ilmoittamiseksi.