Schnedlitz hyökkää NEOSia vastaan: Puolueettomuus ei ole leikkikalu!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

FPÖ:n pääsihteeri Schnedlitz arvostelee NEOS-pomoa lausunnoista Itävallan puolueettomuudesta ja vaatii hänen suojeluaan.

FPÖ-Generalsekretär Schnedlitz kritisiert NEOS-Chefin wegen Aussagen zur österreichischen Neutralität und fordert deren Schutz.
FPÖ:n pääsihteeri Schnedlitz arvostelee NEOS-pomoa lausunnoista Itävallan puolueettomuudesta ja vaatii hänen suojeluaan.

Schnedlitz hyökkää NEOSia vastaan: Puolueettomuus ei ole leikkikalu!

FPÖ:n pääsihteeri Michael Schnedlitz arvosteli äskettäin antamassaan lausunnossa jyrkästi NEOS-pomo Beate Meinl-Reisingerin ja ulkoministeri Karoline Edtstadlerin lausuntoja Itävallan puolueettomuudesta. Hän kuvaili heidän lausuntojaan "tyhmiksi ja vaarallisiksi" ja huomautti, että ne ovat ristiriidassa laajan yleisen mielipiteen kanssa. Schnedlitz syytti NEOS-pomoa puolueettomuuden tahallisesta kyseenalaistamisesta ja kritisoi konkreettisten tulosten puutetta tärkeillä aloilla, kuten siirtolaisuus, turvallisuus ja byrokratian vähentäminen.

Keskeisiä kiistakohtia ovat myös nykyisen hallituksen poliittiset päätökset. Schnedlitz kehotti ulkoministeriä ottamaan Itävallan mukaan Ukrainan rauhanneuvottelujen pitopaikaksi. Hän korosti, että puolueettomuus on suojellut Itävaltaa ja että sitä ei pidä käyttää väärin EU:n armeijan perustamissuunnitelmiin. Hän kritisoi myös NEOSin vaatimusta eläkeiän nostamisesta ja kuvaili tätä pitkäaikaistyössä olevien kansalaisten kannalta mahdottomaksi hyväksyä.

Puolueettomuus kontekstissa

Itävallan puolueettomuudesta käytävän keskustelun ymmärtämiseksi on hyödyllistä tarkastella sen ulottuvuuksia. Martin Sennin mukaan neutraalisuuspolitiikalla on kolme ulottuvuutta: tulkinta, houkuttelevuus ja pelote. Nämä näkökohdat ovat ratkaisevia puolueettomuuden takaamiseksi paitsi kotimaassa myös kansainvälisesti. Viime vuosina FPÖ on asettanut itsensä yhä enemmän varoittajaksi tämän puolueettomuuden tuhoamisesta, etenkin Venäjän Ukrainaa vastaan ​​käydyn hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Puolueettomuus, joka on kirjattu liittovaltion perustuslakiin vuodesta 1955, on keskeistä Itävallan identiteetissä. Vapauspuolueen kansallisneuvoston jäsen Michael Gmeindl ilmaisi huolensa tämän puolueettomuuden murenemisesta EU:n päätöksillä. Hän korosti, että Itävalta joutuu konflikteihin kansainvälisten velvoitteiden kautta, mikä on perustuslain mukaan suljettu pois. Myös sota-alueiden tukeminen taloudellisilla resursseilla ja taloudellisilla sanktioilla on ristiriidassa puolueettomuuden hengen kanssa.

Poliittiset seuraukset ja vaatimukset

Schnedlitz kritisoi erityisesti NEOS:ää siitä, ettei se vastustanut valtion menojen ja byrokratian lisäämistä. Hän muistutti myös, että NEOS hylkäsi FPÖ:n ehdotuksen kauppakamarin pakollisen jäsenyyden poistamisesta. Tämä viittaa siihen, että niistä on tullut osa nykyistä järjestelmää, eivätkä ne osoita halua muuttaa perusteellisesti.

Nykyisten puolueettomuutta koskevien keskustelujen yhteydessä FPÖ toistaa kantansa, jonka mukaan perustuslaki ei ole neuvoteltavissa. Gmeindl vaatii paluuta Itävallan perustuslailliseen, ikuiseen puolueettomuuteen ja vaatii, että Itävalta puolustaisi rauhaa, diplomatiaa ja puolueettomuutta. Tämä keskustelu tulee todennäköisesti jatkossakin muokkaamaan Itävallan poliittisen keskustelun keskeisiä kohtia.