Julkinen palvelu tekee historiallisen lopputuloksen: 310 miljoonaa euroa säästyi!

Julkinen palvelu tekee historiallisen lopputuloksen: 310 miljoonaa euroa säästyi!

7. lokakuuta 2025 julkistettiin Itävallan julkishallinnon historiallinen valmistuminen. Ensimmäistä kertaa historiassa valtiosihteeri neuvotteli uudelleen olemassa olevan sopimuksen Aleksanteri Pröll luokiteltiin merkittäväksi. Taloudellinen helpotus on osoittautumassa merkittäväksi, sillä vuonna 2026 säästöt ovat yli 310 miljoonaa euroa.

Neuvoteltu sopimus sisältää 1,5 %:n keskimääräisen inflaatiokompensaation seuraavan kolmen vuoden aikana. Neuvotteluja pidettiin intensiivisinä ja arvostavina, mikä näkyi myös mm Valtiovarainministeri Markus Marterbauer korosti, joka kehui rakentavaa yhteistyötä. NEOS-neuvottelija Martina von Künsberg Sarre piti tätä päätelmää tärkeänä merkkinä talousarvion helpottamisesta.

Palkkamuutosten erittely

Tärkeät muutokset uuteen palkkasopimukseen ovat ilmeisiä. Palkankorotuksia ei tehdä 1.1.2026-30.6.2026. 1.7.2026 alkaen on suunnitteilla 3,3 %, jota seuraa kaksi lisäkorotusta, kumpikin 1 % ajalla 1.8.2027 - 31.8.2028 ja 1.9.2028 alkaen näiden toimenpiteiden tavoitteen 0 38 vähentäminen 2. joulukuuta. 2 prosentin arvoon ja 1 prosentin kestävän talouskasvun edistämiseen.

Neuvottelut käydään aikana, jolloin Itävallan yleistä taloudellista tilannetta leimaa "palkka-hintakierre". äänekäs DGB hinnat nousevat korkeiden energiahintojen sekä elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen vuoksi. Yritykset käyttävät usein markkina- ja hinnoitteluvoimaansa mielivaltaisesti nostaakseen hintoja, ja yritysten suuret voitot edistävät inflaatiota.

Julkinen palvelu inflaation kiihdyttäjänä

Etenkin Itävallan julkinen palvelu on vaikuttanut inflaatioon viime vuosina. Julkisen sektorin korkeat palkkaratkaisut johtivat tuotantokustannusten nousuun, ja kuluttajahinnat nousivat 8,6 % vuonna 2022 energiakriisin ja toimitusvajeen vaikutuksesta. Asiaan perehtyneet toteavat, että julkisen sektorin noin 1,5 prosentin palkankorotukset vuonna 2021 jäivät inflaatiota jäljessä ja johtivat siten ostovoiman menettämiseen. Julkisen sektorin palkat nousivat ennätyksellisesti 7,3 prosenttia vuonna 2023.

Lisäksi palkat nousivat monilla yksityisillä sektoreilla, mikä oli tarkoitus turvata ostovoimaa, mutta samalla lisäsi hintapaineita. Esimerkiksi ravintoloiden ja hotellien hinnat nousivat 15,8 % vuonna 2023. Nämä hinnankorotukset nähdään huolestuttavan "hintakierteen" tekijänä, ja huolimatta viime kädessä veronmaksajien rahoittaman julkisen sektorin palkkojen noususta, tämä aiheuttaa taakkaa kuluttajille.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että palkkojen ja hintojen välinen vuorovaikutus on ymmärrettävä keskeiseksi tekijäksi Itävallan inflaatiotilanteessa. Vuonna 2024 inflaation arvioitiin olevan 3-4 %, mikä on korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin. Palkkojen ja hintojen kehitys on edelleen keskeinen aihe Itävallassa käytävissä sosiaalisissa ja taloudellisissa keskusteluissa.

Lisätietoja: OTS, DGB, Ilmaista.