Alempi Itävalta on edelleen 573 kunnalla: Poliittinen riita jatkuu!

Alempi Itävalta on edelleen 573 kunnalla: Poliittinen riita jatkuu!

alempi Itävalta on edelleen Itävallan suurin osavaltio. Säästöpaineesta ja kireästä budjetista huolimatta yhteisön sulautumista ei tule enää, kuten ilmoitettiin oe24 . Poliittinen maisema on jaettu tähän kysymykseen: ÖVP ja FPÖ hylkäävät sulautumiset, kun taas SPÖ ei näe niitä. Vihreät puolestaan ​​vaativat kannustimia työskennellä, ja NEO: t ovat sitoutuneet uudistamaan kansalaisten osallistumista.

Kuvernööri Johanna Mikl-Letner (ÖVP) korostaa, että 1970-luvulla alhaisessa Itävallassa oli jo yhteisöfuusioita. Nykyinen osavaltio osoittaa, että valtion keskimääräinen koko on keskikentällä verrattuna muihin Itävallan maihin. Samaan aikaan alemmalla Itävallassa on alhaisimmat hallinnolliset kustannukset asukasta kohden liittovaltion vertailussa.

poliittiset reaktiot ja näkökulmat

Yhteisöjen merkitystä kansalaisten identiteettiin korostavat Mikl-Letner ja tahattomien sulautumisten lakkauttaminen. FPÖ: n Udo Landbauer näkee pienimmät yhteisöt merkittävinä kansalaisuuslaitoksina ja vaatii, että siviilipyynnöt otetaan huomioon mahdollisten fuusioiden tapauksessa. Landbauer väittää myös, että kunnallisneuvostojen kustannukset muodostavat vain pienen osan budjetteista eikä ole suhteessa tarvittaviin keinoihin hoitotyöntekijöille ja lastentarhan esimiehille.

SPÖ pitää kuntia valtion identiteetin liikkumattomana osana ja vaatii vuoropuhelua kuntien taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vihreiden Helga Krismer näkee kannustimien ja neuvottelujen tarpeen yhteisöjen tukemiseksi näinä kireinä aikoina. NEO: t vaativat kunnalliskoodin läpinäkyvää uudistusta kustannusten mahdollistamiseksi ja kansalaisten aktiivisen integroimiseksi uudistusprosessiin.

tausta ja nykyinen kehitys

Lisäyhteydessä yhteisöyhdistys , että kunnallisilla sulautumilla ei aina ole myönteisiä vaikutuksia. Analyysi osoitti, että 91 prosentilla sulautuneista yhteisöistä hallinnolliset kustannukset asukasta kohden nousi uudistuksen mukaan. Todettiin myös, että suurin osa fuusioista ei ollut vapaaehtoinen. Sulautumisten aiheuttamista äänestystappioista ilmoitettiin myös.

Ylä -Itävallassa pyrkimykset yhdistää pienet yhteisöt ovat nyt pysähtyneet, koska ne luottavat vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön. Ylä -Itävallan yhdistyksen presidentti Hans Weamer vahvisti edelleen olemassa olevan vastarinnat sulautumisille, etenkin pienissä yhteisöissä. Siitä huolimatta on olemassa sulautumispyyntöjä, joiden taustalla on kustannustehokkuus.

Kunnan rahoituksen rahoituskehys on myös rakenneuudistettu paremman ennustettavuuden varmistamiseksi ja valtion rahastojen riippuvuuden vähentämiseksi. Siksi on vielä nähtävissä, kuinka tilanne kehittyy tulevina vuosina, etenkin kansalaisten osallistumisen ja poliittisten puolueiden välisen vuoropuhelun suhteen.