Varoitusasiantuntijat: Itävallan budjettisuunnitelma uhkaa kriittistä alijäämärajaa!

Varoitusasiantuntijat: Itävallan budjettisuunnitelma uhkaa kriittistä alijäämärajaa!

Wien, Österreich - Tiistaina 2. kesäkuuta 2025 budjettikomitea täyttää perinteisen budjetin kuulemisen. Ladattujen asiantuntijat ilmaisevat huomattavan kritiikin hallituksen budjetista etukäteen. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ehdotetut toimenpiteet eivät riitä selviytymään tulevien vuosien taloudellisista haasteista. Valtiovarainministeri Markus Marterbauer (SPÖ) ennustaa budjettivajetta, jonka oletetaan laskevan 4,7 prosentista 4,5 prosenttiin BKT: stä. Seuraavalle vuodelle odotetaan olevan alijäämä 4,2 %, kun molemmat arvot ylittävät huomattavasti 3 %: n rajoituksen EU: sta.

asiantuntijoiden kritiikki

Veronomaisneuvoston päällikkö Christoph Badelt vaatii enemmän toimenpiteitä osana kuulemista ja korostaa, että "vieläkin terävämpien ja epämiellyttävien poliittisten päätöslauselmien" on palattava 3 %: n alijäämärajaan vuoteen 2028 mennessä. Eläkkeen ja terveyden aloilla on myös kiireellisesti välttämätöntä. WIFO: n Margit Schratzenstaller, jonka vihreät kutsuivat, näkee ilmastomittausten leikkaukset "katkeruuden pudotuksena", budjetti arvioi positiivisesti yleisesti. Se korostaa tarvetta lisätä tuloja.

Monika Köpppl--Turyna ilmaisee huolensa rakenneuudistusten olemassaolon ja kasvavan verokannan puuttumisesta. Se pitää konsolidointipolkua epärealistiseksi ja vaatii viiden miljardin euron lisäsäästöjä vuoteen 2028 mennessä. Martin Gundinger Itävallan taloustieteen keskuksesta, jota FPÖ ehdotti, kritisoi myös korkean valtion menoja ja kasvavaa velkaa.

Georg Feigl SPU: n nimittämästä työkamarista kritisoi varakkaiden kansalaisten riittämätöntä stressiä ja liiallisia leikkauksia, jotka vaikuttavat vähemmän tuloihin.

Budjetin kehittäminen ja EU: n vaatimukset

Keskustelu budjettikehityksestä on liittohallituksen kasvavan nettotarpeen yhteydessä, jonka odotetaan saavuttavan 15,4 miljardia euroa vuoden 2024 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Maksut ovat jo 13,1 % edellisen vuoden yläpuolella, mikä johtuu kasvavasta eläkekuormasta ja korkeammista kustannuksista muilla alueilla. Samanaikaisesti tulojen kehitys on heikko, etenkin myyntivero- ja kiinteistöverojen aloilla. Tätä taustaa vasten eri instituutiot odottavat Maastrichtin alijäämää vuodelle 2024 välillä 3,3 % - 3,9 % BKT: stä.

Stabiilisuus- ja kasvusopimuksen uudistuksessa, jonka EU: n ministerineuvosto päätti 29. huhtikuuta 2024, on edelleen vaikutuksia jäsenvaltioiden taloudenhoitoon. Tämän uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa julkisen velan ja budjettivajeiden sääntöjä, jolloin maiden yksittäinen sijainti on otettava huomioon enemmän. Tulevaisuudessa erittäin velkaantuneiden maiden on alennettava velkaprosenttinsa 1 % vuodessa, kun taas velkojen omaavien osavaltioiden on vähennettävä niitä 0,5 %. Kriitikot kuitenkin varoittavat, että nämä säännöt voisivat estää tarvittavat investoinnit ilmastonsuojeluun ja sosiaalisiin alueisiin.

Kuulemistilaisuuden aikana budjettiluonnoksen odotetaan sitten käsiteltäväksi budjettikomiteassa. Plenumin keskustelu alkaa 16. kesäkuuta, jolloin lakia liittyvästä budjetista päätetään ensin; Kaksinkertaisen budjetin lopullinen päätös on suunniteltu 18. kesäkuuta.

Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että Itävallan hallitus on kohtaavat haasteen paitsi EU: n vaatimusten harkitsemisen lisäksi myös lämmitetyn poliittisen keskustelun ja monipuolisten asiantuntijoiden mielipiteiden huomioon ottamiseksi kestävän ja tulevaisuuteen suuntautuneen budjetin luomiseksi.