PKK-militantit polttavat aseita-ja-milestone konfliktissa Turkin kanssa
PKK-militantit polttavat aseita-ja-milestone konfliktissa Turkin kanssa
Pohjois-Irakin seremonialla on symbolinen käännös perjantaina melkein viiden vuosikymmenen konfliktin ja Työntekijöiden KURDISTANS (PKK), jossa jotkut PKK -taistelija laski aseensa. Tällä eleellä ei ole vain emotionaalista, vaan myös historiallista poikkeuksellista arvoa, koska konflikti on vaatinut kymmeniä tuhansia elämää viime vuosikymmeninä.
Seremonia Sulaymaniyahissa
poliitikot ja tarkkailijat kokoontuivat seremoniaan Casenen vanhaan luolaan lähellä Sulaymaniyahin kaupunkia. Siellä noin 30 miestä ja naista PKK: sta asetti aseensa suureen vedenkeittimeen, joka sitten tuli tuleen.
PKK: n tarkoituksen ilmoittaminen
PKK -taistelijat ilmoittivat lausunnossaan, että he halusivat jatkaa "vapaustaisteluitaan" "demokraattisen politiikan ja laillisten keinojen" kautta. "Tuhoamme asemamme vapaasta tahdosta ja heidän läsnäollessaan", se sanoi selityksessä.
Turkin reaktiot
Turkin uutiskanavat ilmoittivat innokkaasti seremoniasta. Pienen ladattujen tarkkailijoiden joukon lisäksi toimittajilla ei ollut pääsyä tapahtumaan. Turkkilaiset tiedotusvälineet osoittivat helikoptereita, jotka lensivat luolan yli, missä seremonia tapahtui, kun taas valkoisten poimintakuorma-autojen saattueet ja mustat pakettiautot ajoivat alueelle.
Türkiye
poliittinen merkitys ja tavoitteetKorkean ranking Turkin virkamies kuvasi askeleen "peruuttamaton käännekohta" ja kutsui häntä "virstanpylväs". Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhui "tärkeästä askeleesta" "tielle Turkin vapaan Türkiyeen". Hän ilmaisi menestyshalua toteuttaakseen tämän tavoitteen alueen kansallisen turvallisuuden ja rauhan hyödyksi.
PKK: n kehitys
Irakin ulkoministeriö suhtautui PKK: n ilmoitukseen tervetulleeksi ja näki sen "merkittävän edistyksen aseistariisuntaa". Toukokuussa Turkissa, Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa terroristijärjestön luokiteltu PKK oli ilmoittanut palkkaavansa ja hajottavan kaiken toiminnan kutsuttuaan vangitun johtajan Abdullah Öcalanin.
historiallinen konteksti ja haasteet
Öcalanin vuonna 1978 perustama PKK kävi sotaa Turkin valtiota vastaan vuosikymmenien ajan. Aluksi ryhmä pyrkii riippumattomaan valtioon pääosin kurdien kaakkoon Türkiyestä, mutta on vaatinut viime vuosina enemmän autonomiaa ja laajempaa kulttuurioikeutta. Erdogan on yrittänyt useita kertoja lopettaa konfliktin ja myöntänyt aikaisemmin enemmän oikeuksia kurdeille.
neuvottelujen nykytila
2013 Erdogan teki yhteistyötä Kurdia-puolueen kanssa Völkerin demokratialle (HDP) lyhyessä rauhanprosessissa PKK: n kanssa, joka romahti vuonna 2015. Siitä lähtien Turkin hallitus on PKP: n jäseniä vastaan, PKK: n kannattajana on ollut massiivisia tukahduttamisia. Suosittu kurdipoliitikko Selahattin Demirtaş, HDP: n puheenjohtaja, on ollut vankilassa pidätyksensä jälkeen vuonna 2016.
Kurdien demografinen tilanne
Kurdit edustavat Turkin suurinta vähemmistöä ja ovat 15–20 % väestöstä, kuten vähemmistöjen oikeuksien ryhmän kansainvälinen raportti. Heillä on myös merkittävä läsnäolo Pohjois -Syyriassa, Pohjois -Irakissa ja Iranissa.
Tämä askel kohti rauhaa voisi aloittaa alueen poliittisten suhteiden uuden aikakauden.
Kommentare (0)