Kansanäänestys 2025: Allekirjoita äänesi 31. maaliskuuta!
Lue kaikki Wienin kansanäänestysten ilmoittautumisajankohdasta 31. maaliskuuta - 7. huhtikuuta 2025. Erityistä tietoa kansalaisten osallistumisesta.
Kansanäänestys 2025: Allekirjoita äänesi 31. maaliskuuta!
28.3.2025 julkistettiin ilmoittautumisaika tämän vuoden maalis- ja huhtikuun kansanäänestykseen. Tämä ajanjakso alkaa 31.3.2025 ja päättyy 7.4.2025. Vuoden tietojen mukaan ots.at Äänioikeutetut kansalaiset voivat ilmoittautua yhteen tai useampaan kansanäänestykseen.
Erityisen tärkeää on, että ennakkoon tehdyt tuenilmaukset lasketaan ääniksi. Jo tuettuun kansanäänestykseen ei kuitenkaan ole mahdollista allekirjoittaa uudelleen. Kansanäänestyksiin, joita ei ole vielä tuettu, voidaan antaa uusia allekirjoituksia ilmoittautumisajan kuluessa.
Rekisteritoimistojen aukioloajat
Kaikkien Wienin rekisteröintipisteiden aukioloajat ovat seuraavat:
- Montag, 31. März 2025: 8 bis 18 Uhr
- Dienstag, 1. April 2025: 8 bis 18 Uhr
- Mittwoch, 2. April 2025: 8 bis 18 Uhr
- Donnerstag, 3. April 2025: 8 bis 20 Uhr
- Freitag, 4. April 2025: 8 bis 18 Uhr
- Montag, 7. April 2025: 8 bis 19 Uhr
Henkilöllisyystodistus ja saavutettavuus
Allekirjoitukseen tarvitaan henkilöllisyystodistus, kuten passi, henkilökortti, ajokortti tai opiskelijakortti. Lisätietoja rekisteröintitoimistojen sijainnista ja saavutettavuudesta löytyy Wienin kaupungin verkkosivuilta www.wien.gv.at/volksbegehren löytää.
Liikuntarajoitteisilla tai nukkumaan joutuvilla henkilöillä on mahdollisuus hakea liikkuvaa ilmoittautumispistettä jättämällä hakemus asiasta vastaavaan vaalitoimistoon.
Kansalaisten osallistuminen siirtymävaiheeseen
Kansalaisten osallistumisen tärkeyteen kiinnitetään erityistä huomiota tulevaa kansanäänestystä ajatellen. Kansalaisten osallistuminen kattaa useita näkökohtia, jotka koskevat sekä instrumentaalisia toimintoja että samaistumista sosiaaliseen tai poliittiseen yhteisöön. äänekäs lpb-bw.de Termi on monimutkainen ja määritelmä vaihtelee kontekstin mukaan.
Yhteispäätöksen muotoja on erilaisia. Vaikka viralliset, "tavanomaiset" menettelyt, kuten vaalit, ovat luonteeltaan oikeudellisesti sitovia, "epätavanomaiset" menettelyt sisältävät menetelmiä, jotka usein nousevat kansalaisyhteiskunnasta. Näitä ovat esimerkiksi dialogiprosessit, mielenosoitukset ja allekirjoitusten kerääminen, jotka auttavat muokkaamaan poliittista maisemaa.
Jännittävä ilmiö on äänestämisvelvollisuuden väheneminen samalla kun yksittäisten päätösten merkitys korostuu. Tämä muutos näkyy yhteiskunnan moniarvoistumisessa ja yhä kriittisemmässä näkemyksessä poliittisista instituutioista.
Kaiken kaikkiaan on selvää, että kansalaisten osallistuminen ei ole vain tärkeä osa demokraattista osallistumista, vaan se myös luo suunnan tulevalle poliittiselle kehitykselle. Tuleva kansanäänestys on askel tähän suuntaan kansalaisten äänen vahvistamiseksi ja kuulemiseksi.