Kickl tulen alla: Kirkko kritisoi puoluekonferenssin puhetta Salzburgissa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Katolinen kirkko kritisoi 29.9.2025 Herbert Kicklin puhetta FPÖ:n puoluekokouksessa. Arkkipiispa varoittaa uskonnollisten arvojen poliittisesta instrumentalisoinnista.

Am 29.09.2025 kritisiert die katholische Kirche Herbert Kickls Rede beim FPÖ-Parteitag. Der Erzbischof warnt vor politischer Instrumentalisierung religiöser Werte.
Katolinen kirkko kritisoi 29.9.2025 Herbert Kicklin puhetta FPÖ:n puoluekokouksessa. Arkkipiispa varoittaa uskonnollisten arvojen poliittisesta instrumentalisoinnista.

Kickl tulen alla: Kirkko kritisoi puoluekonferenssin puhetta Salzburgissa!

Viime viikonloppuna FPÖ:n johtaja Herbert Kickl piti Salzburgin puoluekonferenssissa kiistanalaisen puheen, joka sai runsaasti katolisen kirkon kritiikkiä. Itävallan piispakonferenssin puheenjohtaja ja Salzburgin arkkipiispa Franz Lackner ilmaisi huolensa uskonnon poliittisesta instrumentalisaatiosta. Lackner varoitti, että puoluepolitiikka voi ottaa uskonnolliset arvot huomioon ja että tällä voi olla kielteisiä seurauksia. Hän korosti, että usko, toivo ja rakkaus ovat perushyveitä kaikille uskoville, mutta huomautti, että näiden hyveiden yhdistäminen puoluepolitiikkaan on vaarallista. Tämä on sopusoinnussa piispojen pitkäaikaisen sitoutumisen kanssa "vapaaseen kirkkoon vapaassa valtiossa" vuodesta 1952 lähtien.

Kicklin puhe lainattiin apostoli Paavalilta, kun hän lupasi palauttaa "uskon, toivon ja rakkauden" väestölle. Tämä kampanjan motto on osa hänen strategiaansa korostaa Itävallan kristillistä identiteettiä. Jörg Haiderin entinen puheenkirjoittaja Kickl käyttää vaalikampanjan aikana usein kristillisiä symboleja, joita kirkon edustajat tulkitsevat strategiseksi laskelmaksi. Erityisesti kritisoitiin iskulausetta "Tapahtukoon Sinun tahtosi" ja mottoa "Läntä kristittyjen käsissä", koska ne koettiin yritykseksi käyttää uskonnollista sisältöä poliittisiin tarkoituksiin. Tämä liittyy laajempaan keskusteluun politiikan ja uskonnon välisestä jännitteestä nyky-yhteiskunnassa.

Poliittisen instrumentalisoinnin kritiikki

Kirkon kritiikki Kicklin lähestymistapoja kohtaan ei ole uutta. Kirkon edustajat olivat jo viime vuonna kansallisneuvoston vaalikampanjan aikana arvostelleet jyrkästi FPÖ:n vaalikampanjan raamatullisia lainauksia. Historiallisesti uskonnollisten symbolien poliittinen hyväksikäyttö on usein johtanut uskonnollisten yhteisöjen ja poliittisten liikkeiden väliseen vieraantumiseen. Kickliä pidetään roomalaiskatolisena, mutta hän käy harvoin jumalanpalveluksissa, mikä kyseenalaistaa hänen aitouden kristillisten arvojen edustajana.

On huomattava, että FPÖ asettuu "kolmannelle leirille", sosiaalidemokratian ja kristillisen sosialismin väliin, ja sillä on antipaperinen, saksalainen kansallinen luonne. Tämä sijoittelu voi myös viitata todellisiin sosiaalisiin jännitteisiin, erityisesti viimeaikaisten tapahtumien valossa, kuten pitkäperjantain poistuminen yleisestä vapaapäivästä vuonna 2019 tai kiistanalainen pakolaisen häätö Salzburgin poliisin toimesta kirkon turvapaikasta.

Kansainvälinen näkökulma

Nämä uskonnon poliittisen instrumentalisoinnin suuntaukset eivät rajoitu vain Itävaltaan. Historioitsija Bernd Greiner vetää yhtäläisyyksiä USA:n kehitykseen, jossa on myös havaittavissa politiikan radikalisoitumista ja uskonnollisten elementtien instrumentalisoitumista. Kirjassaan "White Heat: The Internal Wars of the USA" hän kritisoi uskonnon politisoitumista ja varoittaa sen kielteisistä vaikutuksista yhteiskuntaan. Greiner kuvaa poliittisten liikkeiden, kuten Tea Party ja MAGA-liikkeen nousua, jotka käyttävät uskonnollista retoriikkaa poliittisiin tarkoituksiin ja aiheuttavat yhteiskunnan jakautumista entisestään.

Tässä yhteydessä voidaan nähdä, että keskustelu uskonnon roolista politiikassa on globaali ilmiö. Uskon instrumentalisoinnilla poliittisiin tarkoituksiin voi olla vaarallisia vaikutuksia kansalaisyhteiskuntaan sekä Itävallassa että Yhdysvalloissa. Tämän kehityksen valossa kysymys uskonnollisen koskemattomuuden ja totuudenmukaisuuden säilyttämisestä poliittisessa viestinnässä on yhä kiireellisempi.