ÖFB:n konkurssi: FPÖ raivoaa Pröllin nimityksestä jalkapallon johtajaksi!

ÖFB:n konkurssi: FPÖ raivoaa Pröllin nimityksestä jalkapallon johtajaksi!

Entinen varakansleri ja valtiovarainministeri Josef Pröll valitaan Itävallan jalkapalloliiton (ÖFB) uudeksi puheenjohtajaksi 18. toukokuuta 2025. Tämä ehdokas on kuitenkin jo herättänyt suuttumusta Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) keskuudessa. FPÖ:n pääsihteeri Michael Schnedlitz kuvailee päätöstä "tragediaksi ÖVP-järjestelmässä" ja arvostelee jyrkästi Pröllin nimitystä.

Schnedlitz ilmaisee huolensa nimityksen poliittisista vaikutuksista ja pitää sitä "kohtalokkaana merkkinä koko Itävallan jalkapallolle". Hänen mielestään kyseessä on "ÖVP:n röyhkeä vallankaappaus urheilussa" ja jalkapallon puoluepoliittinen haltuunotto. Hän puhuu "puhdasta työnvälityksestä" ja vertaa nimitystä Karl Nehammerin nimittämiseen Euroopan investointipankin johtajaksi.

Poliittiset vaikutteet urheilussa

Keskustelu urheilun ja politiikan yhteydestä ei ole uutta. Aiemmin on ollut kiistaa etenkin suurista urheilutapahtumista. Esimerkiksi vuoden 2014 Sotšin olympialaisissa puhuttiin laajasti Venäjän valtion harjoittamasta LGBTQI+-ihmisten syrjinnästä. Huolimatta protesteista ja keskusteluista mahdollisesta boikotista, monet maat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka urheilulla ja politiikalla on monia rajapintoja, urheilu edustaa väistämättä alustaa poliittisille viesteille.

Urheilulla on korkea mobilisaatio- ja huomiopotentiaali. Se voi luoda identiteettiä ja edistää yhteisön rakentamista. Urheilun ja politiikan erottaminen toisistaan ​​esitetään nykyään harvoin. KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach on kuvaillut tätä oletusta "elämän valheeksi", mikä lisää tietoisuutta siitä, että urheilutapahtumat ovat usein enemmän kuin pelkkiä kilpailuja.

Reaktiot nimitykseen

Reaktiot Josef Pröllin nimitykseen valottivat myös urheilun kehitystä Itävallassa. Vaikka FPÖ tuomitsee poliittisen puuttumisen, koko jalkapallosektori voi olla ratkaisevassa vaiheessa. Schnedlitz kehottaa urheiluministeri Martin Bableria lopettamaan puoluepoliittisen valtapelin ja työskentelemään itsenäisyyden lisäämiseksi urheilussa.

Kaiken kaikkiaan Pröllin nimittämistä koskeva keskustelu ja siihen liittyvät poliittiset reaktiot heijastavat urheilupolitiikan syvempää monimutkaisuutta, jossa eri toimijoiden ja intressien välillä on tiiviit yhteydet. Urheilujärjestöillä on keskeinen rooli, ja politiikan vaikutus osoittaa, kuinka kietoutuvat eri osa-alueet. Itävallan jalkapallo saattaa siis joutua tienhaaraan, jossa kysymys itsenäisyydestä ja urheilun roolista yhteiskunnassa on neuvoteltava uudelleen.