Lajien suojelu 2025: voittajat, häviäjät ja toimintakehotus!

Lajien suojelu 2025: voittajat, häviäjät ja toimintakehotus!

WWF Itävalta tekee 28.12.2025 ristiriitaisen johtopäätöksen globaalista lajien suojelusta ja tunnistaa eläinkunnan voittajat ja häviäjät vuonna 2025. Positiivista on esimerkiksi vihreä merikilpikonna, Australian koala ja Nepalin lumileopardit, kun taas arktiset hylkeet, monet lintulajit ja sarvikuonot ovat edelleen suuren paineen alla Afrikassa. Haasteet kärjistyvät erityisesti Euroopassa: susien suojelun taso on heikentynyt, ja kotoperäisten sammakkoeläinten ja lintulajien määrä laskee hälyttävästi.

WWF nimeää tärkeimmät syyt lajien dramaattiseen sukupuuttoon. Näitä ovat elinympäristöjen tuhoutuminen, liikakäyttö, salametsästys, ympäristön saastuminen ja erityisesti ilmastokriisi. WWF:n uuden raportin mukaan maapallon biologinen monimuotoisuus vähenee edelleen, ja pääsyyllinen on ihmisen toiminta. Viimeisten 50 vuoden aikana selkärankaisten populaatiot ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 73 prosenttia, ja erityisen jyrkästi, 85 prosenttia, makean veden ekosysteemeissä. Tämä koskee erityisesti Latinalaisen Amerikan ja Karibian kaltaisia ​​alueita, joissa lasku on 95 prosenttia.

Positiivista kehitystä ja takaiskuja

Vuoden 2025 voittaneiden lajien luettelo sisältää:

• Grüne Meeresschildkröte: Herabstufung von „stark gefährdet“ auf „nicht gefährdet“; Bestand um 28% gestiegen.
• Haie und Rochen: Internationale Handelsverbote beschlossen.
• Koalas: Einrichtung des Great Koala National Park in Australien.
• Schneeleoparden: Erste nationale Bestandsaufnahme in Nepal zeigt knapp 400 Tiere.
• Wisente: Erfolgreiche Wiederansiedelung in Rumänien.
• Flussdelfine: Hinweise auf leichte Erholung in Peru.
• Seeadler: Population in Österreich auf rund 90 Paare angewachsen.
• Störe: Erfolgreiche Aussetzung von Sterlet-Jungfischen in Österreich.

Tämän vastakohtana ovat häviäjät, mukaan lukien:

• Arktische Robben: Drei Arten hochgestuft; Hauptursache ist der Verlust von Meereis.
• 61% aller Vogelarten weltweit verzeichnen einen Bestandsrückgang.
• Korallen: Massive Korallenbleichen haben einen kritischen Schwellenwert für Warmwasser-Korallen erreicht.
• Nashörner: Mit lediglich 22.540 gezählten Tieren in Afrika sind die Bestände gefährdet.
• Der Wolf leidet unter einem geschwächten Schutzstatus in Europa, und bereits jeder fünfte Wolf in Österreich wurde getötet.
• Moorfro sch: Die Bestände in Österreich sind stark zurückgegangen und erfordern dringenden Handlungsbedarf.

Kiireellinen tarve toimia

WWF kehottaa poliitikkoja perustamaan enemmän ja paremmin järjestettyjä suojelualueita sekä maalle että merelle. Myös ekologisia muuttokäytäviä sekä jokien, tulva-alueiden, metsien ja kosteikkojen luonnonmukaistumista on edistettävä. Lisäksi tehokas ilmastonsuojelu on välttämätöntä, koska kansainvälisen luontosopimuksen kansainvälinen toimeenpano ja rahoitus etenee liian hitaasti.

Koskemattomat ekosysteemit ovat tärkeitä terveydellemme, ravintolisällemme ja puhtaan veden saatavuudelle. Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastokriisin "kaksoiskriisi" vaarantaa kokonaisten ekosysteemien vakauden ja osoittaa, että seuraavat viisi vuotta ovat ratkaisevia biologisen monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Biologisen monimuotoisuuden suojelu voi myös edistää tehokkaasti ilmastonsuojelua. Toimenpiteillä, kuten metsitys ja nummien luonnonmukaistaminen, ei voida vain sitoa hiiltä, ​​vaan myös luoda elintärkeitä elinympäristöjä monille eläin- ja kasvilajeille.

WWF korostaa, että lajinsuojelun huolestuttavasta kehityksestä huolimatta toivoa antavat myös positiiviset uutiset, kuten Euraasian majavan paluu ja afrikkalaisten vuoristogorillapopulaatioiden kasvu. Kiireellisiä toimia tarvitaan kuitenkin edelleen biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi.

Lisätietoja saat verkkosivuilta WWF Itävalta, päivittäisiä uutisia ja minun ilmasto.