Kesäaika Itävallassa: siirrä kelloja ja ole tietoinen riskeistä!

Kesäaika Itävallassa: siirrä kelloja ja ole tietoinen riskeistä!

Kesäaika alkaa Itävallassa sunnuntai-iltana 30. maaliskuuta 2025. Kello kahdelta aamuyöllä aika siirtyy eteenpäin kello kolmeen, mikä tarkoittaa, että yö lyhenee tunnilla. Vaikka elektroniset radio-ohjatut kellot vaihdetaan yleensä automaattisesti, monet muut laitteet on säädettävä manuaalisesti. Näitä ovat analogiset seinä-, lattia- ja rannekellot, digitaaliset herätyskellot ilman radiomoduulia, autoradiot, mikroaaltouunit, uunit sekä älykellot ja kuntoseuraajat ilman internetyhteyttä, esim. vol.at raportoitu.

Ajanmuutoksella voi olla terveysvaikutuksia, jotka vaihtelevat lisääntyneestä päiväsaikaan uneliaisuudesta nukahtamis- ja keskittymisvaikeuksiin ja lisääntyneeseen sydänkohtausriskiin. Näistä negatiivisista vaikutuksista huolimatta ajanmuutoksen aihe on edelleen erittäin ajankohtainen poliittisessa keskustelussa. Euroopan parlamentti äänesti kellonajan muutoksen poistamisesta vuonna 2019, jotta jäsenmaat päättävät huhtikuuhun 2020 mennessä, säilytetäänkö kesä- vai talviaika pysyvästi.

Keskustelun nykyinen tila

Vaikka suunniteltu muutos pysyvään asetukseen oli suunniteltu vuodelle 2021, se viivästyi koronapandemian vuoksi. Puola tutkii parhaillaan jäsenvaltioiden näkemyksiä ajanmuutoksesta, mutta lakkautukselle ei ole konkreettista aikataulua. 29.3.2025 yönä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, vaikka EU:n asialistalla olisikin lakiesitys kellonmuutoksen poistamisesta tagesschau.de täydennettynä.

EU:n komission tiedottaja sanoi alunperin, että ehdotus sen lakkauttamisesta oli peruutettu, kun taas toinen tiedottaja korjasi tämän myöhemmin. Ehdotus on ollut EU:n lainsäädännössä tukossa seitsemän vuoden ajan. Mepit vaativat säännöllisesti ajanmuutoksen lopettamista, mikä perustuu komission 2018 ehdotukseen, jossa jäsenvaltioita kehotetaan valitsemaan pysyvä kesä- tai talviaika. Komission entinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pahoitteli ehdotuksen täytäntöönpanon puutetta ja korosti, että kyse ei ole yhtenäisestä ajasta koko Euroopalle, vaan puolivuotisen ajanmuutoksen poistamisesta.

Vaikutus ja alueelliset erot

EU-maiden toimettomuutta perustelevat osittain muutkin kiireelliset asiat, kuten koronapandemia ja Ukrainan konflikti. Jotkut maat suosivat pysyvää kesäaikaa, kun taas toiset haluavat talviaikaa. Kreikka ja Kypros puolestaan ​​haluaisivat pitää kiinni nykyisistä säännöksistä. Ajanmuutoksen päättymisellä voi olla erilaisia ​​vaikutuksia Euroopan eri alueilla, ja EU:n komissio pyrkii välttämään eri aikavyöhykkeiden tilkkutäkkiä, jotta taloutta ja liikennettä ei kuormitettaisi. Poliittiset toimijat, kuten Anna Cavazzini ja Markus Ferber, kehottavat jäsenvaltioita suhtautumaan asiaan vakavasti ja kuuntelemaan kansalaisia.