Hallitus lykkää ilmastorahoitusta, FPÖ kritisoi hitaita uudistuksia!

Hallitus lykkää ilmastorahoitusta, FPÖ kritisoi hitaita uudistuksia!

Keskustelu Itävallan energia- ja ilmastotukien uudistamisesta on nousemassa yhä enemmän julkisuuteen. Viimeisimpien tietojen mukaan OTS Niin sanottu "häviäjäliikennevalo" suunnittelee laajaa uudistusta, mutta nopeaa toteutusta ei ole näköpiirissä. Riippumattoman instituutin tulee arvioida nykytilanne kesään mennessä, ennen kuin hallitus ryhtyy konkreettisiin toimiin rahoitusrakenteen uudistamiseksi.

FPÖ:n pääsihteeri Michael Schnedlitz arvostelee hallitusta ankarasti ja asian hidasta etenemistä. Hänen mielestään ilmasto- ja energiarahaston rahojen vähentäminen on ehdottoman välttämätöntä, jotta teollisuudelle ja maanviljelijöille voidaan tarjota realistinen näkökulma. "Tukien pitäisi olla selvillä kesään mennessä", lisää Schnedlitz, joka on myös huolissaan EU:n ilmastotavoitteista ja niiden vaikutuksista yksityisomistukseen ja maatalouteen. Samalla hän korostaa FPÖ:n kantaa tukea maataloutta ja ympäristönsuojelua terveellä järjellä.

Ilmastopolitiikan taustaa

Itävallan ilmastopolitiikan puitteet määrittävät erityisesti kansainväliset velvoitteet, kuten vuonna 2016 voimaan tullut Pariisin sopimus. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu alle 2 celsiusasteeseen ja pyrkiä nousemaan 1,5 celsiusasteeseen. EU on myös asettanut tavoitteekseen nolla kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä, kun taas Itävalta pyrkii vähentämään päästöjään 48 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta erityisesti aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökaupan piiriin.

Nopeiden toimien tarvetta tukee hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, joka varoittaa yli 1,5 celsiusasteen lämpötilan nousun vakavista seurauksista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös Itävallassa. Vuodesta 1980 lähtien lämpötila on noussut lähes 2 celsiusastetta, mikä on johtanut kuumien päivien lisääntymiseen ja sademäärien muutoksiin.

Sopeutumisstrategiat

Itävalta noudattaa "kahden pilarin periaatetta" ilmastopolitiikassaan. Tämä sisältää sekä ilmastonsuojelun että ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumisen. Itävallan sopeutumisstrategiaa päivitettiin vuosina 2012 ja 2017, jotta ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset voitaisiin välttää samalla kun mahdollisuudet hyödynnetään. Tämän strategian keskeinen näkökohta on kompensoida vähentämättömät päästöt hiilivarastoinnin avulla.

Kaiken kaikkiaan hallitukseen kohdistuu paineita viedä eteenpäin suunnitelmiaan energia- ja ilmastotukien uudistamisesta. Tämä on tärkeää paitsi teollisuuden ja maatalouden edun vuoksi, myös kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti Green Dealin ja eurooppalaisen ilmastolain yhteydessä.