FPö varoittaa: Liikennevalo hallitus vaarantaa Itävallan puolueettomuuden ja turvallisuuden!

FPö varoittaa: Liikennevalo hallitus vaarantaa Itävallan puolueettomuuden ja turvallisuuden!

Österreich, Land - 8. huhtikuuta 2025 FPÖ: n pääsihteeri Christian Hafenecker kommentoi nykyisen koalition ensimmäisen hallituksen kokeen jälkeen, jota hän kuvasi "häviäjän ambulanssiksi". Hafeneckin mukaan FPö pelkää, että hallitus vaarantaa Itävallan puolueettomuuden ja että väestö pelkää tarpeettomasti varmistaakseen voimansa. Nämä lausunnot ilmaistiin osana lehdistötilaisuutta, jossa myös ulkoministeri Meinl-Reisinger, puolustusministeri ja valtiosihteeri Leichtfried saivat sananaan. Hafenecker kritisoi keskustelun alhaisia ​​uutisia ja vaati Itävallan turvallisuusstrategian tarkistamista, jota hän piti riittämättömänä.

Lisäksi Hafeneck osoitti myös kiinnostusta integroida kaikki prosessin parlamentin puolueet. Varsinkin kun keskustellaan Messenger -palveluiden seurannasta, hän toivoo NEO: n negatiivista asennetta, mikä osoittaa koalition mahdolliset konfliktit. Nykyinen turvallisuuspolitiikan kehitys liittyy kasvavaan keskusteluun Itävallan puolueettomuuden roolista, joka on ollut keskeinen osa maan turvallisuusstrategiaa yli 40 vuoden ajan.

Itävallan neutraalisuuden mitat

Martin Sennin mukaan Itävallan neutraalisuuspolitiikassa on kolme keskeistä ulottuvuutta: tulkinta, houkuttelevuus ja pelote. parlament.gv.at On todettu, että neutraalisuuden tulkinta vaatii jatkuvia kotimaisia ​​keskusteluja, erityisesti muutoksissa muutoksissa. Houkuttelevuus on osoitettu toimenpiteissä, kuten konfliktien sovittelussa, kun taas pelote varmistaa, että mahdolliset hyökkääjät tunnustavat, että puolueettomuuden rikkomisen kustannukset eivät ole niiden etujen suhteen.

Itävallan neutraalisuus on kehittynyt eri vaiheissa: yhdistämisestä vuonna 1955 1970- ja 1980-luvun laajentumiseen itä-länsi-konfliktin päättymisen jälkeen. Viime vuosina on kuitenkin merkkejä pysähtyneisyydestä, koska kaikki NEO: n lisäksi kaikki parlamentin puolueet ovat sitoutuneet puolueettomuuteen. Tämä poliittisen dynamiikan lasku voi olla ongelmallista nykyisissä turvallisuuspolitiikan olosuhteissa.

Nykyiset turvallisuuskäytäntöhaasteet

Itävallan turvallisuuspolitiikkaohjelma on muuttunut merkittävästi Ukrainan sodan seurauksena. Sotilaallista väkivaltaa pidetään yhä enemmän laillisena keinona panna täytäntöön kansalliset edut. Länsimaiset demokratiat osoittavat erilaisia ​​arvioita Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, arvioitaessa Yhdysvaltojen kaltaisten maiden aggressiivista käyttäytymistä uuden hallinnon nojalla kansainvälisen oikeuden perussääntöjen suhteen. Tässä epävarmassa tilanteessa Itävallan on mietittävä, kuinka se voi määritellä turvallisuuspoliittisen roolinsa EU: ssa.

Jotkut poliitikot väittävät, että on tarpeen mobilisoida varoja itsepoistoon puolueettomuuden ja turvallisuuspolitiikan sovittamiseksi. Uudessa hallituksessa aktiiviselle puolueettomuudelle ei kuitenkaan ole juurikaan tukea. FPÖ osoittaa varattua asennetta turvallisuuspolitiikan keskustelussa ja edustaa myös muita näkemyksiä puolueettomuudesta. Tässä yhteydessä perustuslaillinen muutos tai kansanäänestys sotilaallisen yhteistyön laajentamiseksi EU: ssa voisi vaikuttaa järkevältä. Tämä voisi jopa vahvistaa sitoutumista puolueettomuuteen Euroopan turvallisuuden yhteydessä.

Keskustelua neutraalisuudesta ja niiden merkitystä turvallisuuspolitiikasta tukevat erilaiset poliittiset ohjelmat. Hallituksen ohjelmassa 2020-2024 muotoilun aktiivisen puolueettomuuden politiikan tavoitteena on toimia panoksena rauhaan ja turvallisuuteen Euroopassa.