Suomen bunkkeri: Turvallisuuspolitiikka puolustuksen ja muuttoliikkeen välillä!

Suomen bunkkeri: Turvallisuuspolitiikka puolustuksen ja muuttoliikkeen välillä!

Helsinki, Finnland - Jussi Halla-AHO, oikeistolaisen populistisen puolueen "True Finns" (Perussuomalaiset/PS) puheenjohtaja, on kommentoinut nykyisen lausunnon tilannetta Euroopan unionin rajoissa. Hän kritisoi EU: ta sen rajavalvonnan ulkoistamisesta Turkkiin, jota hän kuvaa vastuutonta. Erityisesti Pakolaismäärän lisääntymisen suhteen Turkin ja Kreikan välisellä rajalla Halla-AHO näkee merkittäviä riskejä Euroopan turvallisuudelle. Hän korostaa, että EU: n tulisi hallita sen ulkoisia rajoja sen sijaan, että luottaisi Turkkiin, jota hän ei arvioi luotettavana kumppanina. Halla-AHO vaatii Kreikan tukea rajojensa fyysisessä suojelussa ja puolustaa sisärajanvalvontaa Euroopassa.

Sillä välin painopiste oli myös Suomen kansallisissa turvallisuustoimenpiteissä. Kleine Zeitung Uusi presidentti Aleksanteri on puhunut turvallisuuskäyttöön. Suomi, joka on ollut Naton jäsen vuodesta 2023 lähtien, näkee lisääntyneitä uhkia, jotka ovat alttiina rajalleen kasvavan sotilaallisen läsnäolon vuoksi. Tämä tilanne vaatii kansallisen turvallisuusstrategian tarkistamista ja vahvistamista, jota on jatkuvasti mukautettu viime vuosina.

Suomen turvallisuusarkkitehtuuri

Suomen bunkkerijärjestelmillä on keskeinen rooli siviilisuojelussa. Kapasiteettia ei ole vähennetty kylmän sodan jälkeen, ja maassa on yli 50 000 turvakotetta, jotka tarjoavat tilaa noin 4,8 miljoonalle ihmiselle - eli noin 85 prosenttia väestöstä. Pelkästään pääkaupungissa Helsingissä on jopa 900 000 suojaa 650 000 asukkaille ja vierailijoille, joista 180 000 sijaitsee suurissa julkisissa bunkkerijärjestelmissä.

Perjantaina iltapäivällä Halla-AHO vieraili yhdessä näistä Merihakan bunkkerijärjestelmistä, jota käytetään urheilukeskuksena jokapäiväisessä elämässä, mutta voi viedä jopa 6000 ihmistä hätätilanteessa. Nämä järjestelmät eivät ole vain tärkeä osa Suomen siviilisuojaa, vaan myös ilmaisua Suomen jatkuvasta sitoutumisesta kollektiiviseen turvallisuuteen, joka heijastuu sen sotilaallisessa valmiudessa ja hyvin koulutettuissa reservisteissä - noin 280 000.

haasteet pakolaiskriisistä

Halla-AHO ilmaisi myös huolensa jatkuvasta pakolaiskriisistä, jota kiristetään avaamalla Turkin rajat Syyrian pakolaisille. Tämä päätös merkitsee EU-Türkiye-sopimuksen päättymistä vuoden 2016 lopussa ja tuo humanitaarisen katastrofin mahdollisuuden rajoihin. Hän näkee mahdollisuuden kiristää Turkin yritystä EU: lle ja pyytää jäsenvaltioita jatkamaan tiukasti turvapaikkahakemusten käsittelyssä.

Suomen hallitus kuvaa Halla-AHO: ta muuttoystävälliseksi, mikä voi johtaa polarisoituneeseen keskusteluun kansallisen turvallisuuden tilanteen vuoksi. Pohjois -ja Itä -Euroopassa on jo huolissaan ääniä, jotka varoittavat turvapaikkapolitiikan vakavaa tarkistamista mahdollisten riskien torjumiseksi. Näitä keskusteluja vahvistaa Suomen historiallinen kokemus, joka navigoi usein itäisen ja lännen välillä.

jatkuvasti keskittyessä, Suomen turvallisuuspolitiikkaa pidetään edelleen kansallisen identiteetin ja suvereniteetin keskeisenä tekijänä. Nämä kehitykset korostavat vankan ja mukautuvan politiikan tarvetta, joka reagoi sekä sisäisiin että ulkoisiin uhkiin.