EU asettaa kovan 17. pakotepaketin Venäjän varjolaivastoa vastaan!

EU asettaa kovan 17. pakotepaketin Venäjän varjolaivastoa vastaan!

Euroopan unioni hyväksyi kattavan uuden pakotepaketin Venäjää vastaan ​​20.5.2025. Tämä 17. pakotepaketti on suunnattu nimenomaan niin sanotulle varjolaivastolle, joka koostuu lähes 200 öljykaupassa toimivasta aluksesta. Tavoitteena on lopettaa näiden alusten toiminta ja varmistaa, että tämän laivaston käyttäjät eivät enää hyödy eurooppalaisista palveluista. Lisäksi kohteena ovat yritykset, jotka tukevat sotaa tai kiertävät olemassa olevia pakotteita, kuten vol.at raportoi.

EU:n ulkopoliittinen päällikkö Kaja Kallas ilmoitti, että lisäpakotteita valmistellaan. Nämä toimenpiteet ovat osa EU:n koordinoitua vastausta, joka kovenee mitä pidempään Venäjä käy sotaa. "Mitä pidempään Venäjä käy sotaa, sitä kovempi reaktiomme on", Kallas sanoi. Tässä yhteydessä EU:n ulkoministerit aikovat keskustella Ukrainan lisäksi myös Gazan ja Syyrian tilanteesta. Itävalta tukee näitä toimenpiteitä, joita edustavat ministerit Beate Meinl-Reisinger ja Klaudia Tanner.

Taloudelliset vaikutukset ja lisätoimenpiteet

Uusi pakotepaketti sisältää myös noin 30 talouden toimijaa, joihin uudet vientirajoitukset vaikuttavat. Kymnillä ihmisillä ja yrityksillä ei nyt ole enää mahdollisuutta harjoittaa liiketoimintaa EU:n sisällä, ja heidän omaisuusnsa jäädytetään. Samaan aikaan Britannian hallitus ilmoitti myös uusista pakotteista, jotka kohdistuvat erityisesti venäläisten asejärjestelmien toimitusketjuihin. EU:n suunnittelemiin toimenpiteisiin kuuluu myös venäläisen öljyn hintakaton alentaminen ja lisäpakotteita Venäjän rahoitussektoria vastaan, kuten tagesschau.de on kuvattu.

EU:n puolustusministerit, mukaan lukien Saksan ministeri Boris Pistorius, puhuivat Euroopan uudelleenaseistumisesta ja sotilaallisesta tuesta Ukrainalle. Pistorius suhtautui epäilevästi Venäjän aikeisiin ja korosti, että energiamyynnin kassavirtojen leikkaaminen nähdään tehokkaimpana sanktiokeinona. Puolustusministeri Tanner kannatti aloitteita, mutta teki selväksi, että toimenpiteiden tehokkuus jää nähtäväksi.

Globaalit näkökulmat ja humanitaariset näkökohdat

Talouspakotteilla on myös globaaleja vaikutuksia, erityisesti elintarvikehuollon alalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan ​​on jo uhannut tätä tarjontaa. Vaikka EU ei ole asettanut suoria maatalouspakotteita Venäjää vastaan, talouspakotteet vaikuttavat kaupan olosuhteisiin. Avustustoimenpiteissä tulisi myös pitää mielessä humanitaariset näkökohdat tahattomien toimitusongelmien välttämiseksi, kuten Tiede- ja politiikkasäätiö selittää nykyisessä analyysissaan swp-berlin.org. Kansainvälisen yhteisön reaktiot osoittavat, että koordinoitu vastaus Venäjälle on välttämätön nykyisessä kriisissä.

Neuvotteluissa mahdollisesta tulitauosta Venäjän ja Ukrainan välillä diplomaattiset toimet näyttävät toistaiseksi edistyneen vain vähän. Yhdysvaltain presidentti Trump ilmoitti, että tulitaukoneuvottelut pitäisi aloittaa "välittömästi", mutta tilanne on edelleen jännittynyt ja tulevaisuus epävarma.

Kaiken kaikkiaan tämänhetkinen kehitys osoittaa, että EU ja sen kumppanit ovat päättäneet tehostaa edelleen taloudellisia ja sotilaallisia toimia Venäjää vastaan ​​unohtamatta kuitenkaan humanitaarisia haasteita.