Merensuojelun käännekohta: Marokko ja Sierra Leone ratifioivat sopimuksen!

Merensuojelun käännekohta: Marokko ja Sierra Leone ratifioivat sopimuksen!

Merkittävää edistystä meren suojelussa on näköpiirissä, kun aavan meren suojelusopimus (BBNJ) astuu voimaan 17. tammikuuta 2026. Marokko ja Sierra Leone ratifioivat äskettäin tämän sopimuksen, jota Yhdistyneet Kansakunnat pitää historiallisena saavutuksena ja ensimmäisenä oikeudellisesti sitovana kansainvälisenä välineenä meren suojelussa avomerellä. Tämä tarkoittaa, että yhteensä yli 60 valtiota on allekirjoittanut sopimuksen, joka voi nyt kahden ja puolen vuoden intensiivisten neuvottelujen jälkeen ylpeillä riittävästi ratifiointia. Asiasta kertoo Ökonews että meriä uhkaavat vakavasti liikakalastus, muovijätteet, ilmastokriisi ja raaka-aineiden louhinta.

Sopimus kattaa yli kaksi kolmasosaa maailman valtameristä ja sisältää tärkeitä säännöksiä, jotka antavat sitovat säännöt biologisen monimuotoisuuden säilyttämiselle ja kestävälle käytölle. Samalla siinä säädetään ensimmäistä kertaa myös yksinomaisten talousvyöhykkeiden ulkopuolisten alueiden suojelusta. YK:n pääsihteeri António Guterres kutsui ratifiointia "historialliseksi menestykseksi", joka korostaa kansainvälistä yhteistyötä ympäristönsuojelun alalla. Tämän perusteella ympäristöjärjestöt vaativat konkreettisia toimenpiteitä liikakalastuksen torjumiseksi.

Toimenpiteet ja haasteet

Sopimuksen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää kalojen, koralliriuttojen ja meriekosysteemien suojelemiseksi. Erityisesti uudet määräykset edellyttävät tiukkoja ympäristöarviointeja ennen kuin näille herkille alueille puututaan. Kompromissit kalastajamaiden kaupallisten etujen ja ympäristöliikkeen vaatimusten välillä tulevat olemaan haastavia. Yli 160 maata sopi sopimuksen täytäntöönpanosuunnitelmista New Yorkissa maaliskuussa 2023, mutta taloudellisten etujen ja ympäristönsuojelun välinen jännitys on edelleen keskeinen kysymys. Vaikka Saksa on jo allekirjoittanut sopimuksen, ratifiointi on edelleen kesken, ja tämän askeleen mahdollistamiseksi tarvitaan uusi laki. Tagesschau toimittaa lisää näkemyksiä poliittisesta taustasta.

Lisäksi kysymys meren geenivaroista on monimutkainen kohta neuvotteluissa. 77:n ryhmä (G77) pitää näitä resursseja ihmiskunnan yhteisenä perintönä ja vaatii oikeudenmukaista jakomekanismia. Valtiot, jotka pitävät kiinni status quosta, voivat kuitenkin vastustaa sääntöjen kattavaa uudelleenmäärittelyä. Yksi niistä maista, jotka joutuvat käsittelemään tätä asiaa, on Venäjä, joka on hylännyt osan sopimuksesta. RIFS Potsdam kuvailee, kuinka kriittistä sopimuksen käytännön täytäntöönpano voisi olla nykyisissä geopoliittisissa ja taloudellisissa olosuhteissa.