Kallo löytää kysymyksiä ihmisen evoluutio: Uusi tieto!

Kallo löytää kysymyksiä ihmisen evoluutio: Uusi tieto!

Tutkiessaan ihmisen kalloa, joka oli aiemmin määritetty Homo erectus, uudet tulokset osoittavat, että tällä voi olla myös Homo Longi- ja Homo Sapiens -ominaisuuksia. Nykyinen tutkimustyö kyseenalaisti aikaisemman ajatuksen, että kaikki nykyaikaiset ihmiset (Homo sapiens) ovat syntyneet yksinomaan Afrikassa. Ryhmä julkaisi nämä havainnot Chris Stringerin johdolla, tunnettu antropologi Lontoon luonnontieteellisessä museossa. Tutkimus viittaa siihen, että ihmisen esi -isien evoluutioviiva jakautui eri ryhmiin miljoona vuotta sitten ja ihmisen evoluutioprosessi oli siksi monimutkaisempi kuin aiemmin oletettiin. Tämä voi viitata siihen, että Itä -Aasialla on myös avainrooli hominidien evoluutiossa, jonka vahvistaa Australian ihmisen evoluutiokeskuksen johtaja Michael Petraglia. Nämä tulokset voisivat tarjota myös uusia havaintoja ihmisen evoluution vähemmän tutkitusta vaiheesta keskimmäisessä pleistoseenissa (noin 774 000 - 129 000 vuotta), kuten Kleine Zeitung raportit.

Ihmisen evoluutiotutkimus on laaja kenttä, joka ulottuu eri homiiniinille, mukaan lukien neanderthalit (homo neanderthalensis). Ne asuivat Euroopassa ja länsi-/Keski-Aasiassa keski-myöhään pleistoseenin aikana ja katosivat elinympäristöihinsä noin 40 000 vuotta sitten, kun nykyaikaiset ihmiset, jotka tunnetaan myös nimellä Cro-Magnons. Joidenkin neandertaalien uskotaan selviytymään pidempään Gibraltarissa. Ensimmäinen tunnustettu Neanderthal fossiili, Neanderthal 1, löydettiin Saksan Neandertalista vuonna 1856. Neanderthalit ymmärrettiin alun perin väärinkäyttöön alemmaksi rotuksi, mutta heille luonnehdittiin myöhemmin ainutlaatuisia lajeja. Heidän morfologiaan kuuluu pitkä, litteä kallo ja voimakas kulmakarvan helmi; Heillä oli myös suurempi aivojen massa kuin moderneilla ihmisillä, joilla on kuitenkin eroja aivojen rakenteessa, kuten voidaan nähdä Wikipediasta.

Fossiilisten löytöjen merkitys

Ihmisen evoluutio kuvaa prosessia, jolla nykyaikaiset ihmiset laskeutuvat kuolleista kädellisistä. Ihmiset kuuluvat eläintieteellisesti Art Homo Sapiensille, joka todennäköisesti syntyi Afrikassa noin 315 000 vuotta sitten. Ennen Homo Sapiensin syntymistä asuivat useita muita hominiineja, kuten Ardipithecus ja Australopithecus. On tiedossa, että Homo Sapiens asui väliaikaisesti neanderthalien kanssa. Viimeisin tutkimus osoittaa, että neanderthalien ja nykyaikaisten ihmisten välillä on geneettisiä päällekkäisyyksiä, mikä osoittaa, että vuorovaikutus oli suunta, kuten [Britannica] korostaa (https://www.britannica.com/science/human-evolution).

Fossiilit ovat ensisijainen lähde tämän kehityksen dokumentoinnille, ja Afrikan ja Euraasian eri alueiden löytöt osoittavat, että useat ihmislajit asuivat samanaikaisesti. Erityisten fossiilien ja niiden sijaintien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää evoluutiosuhteiden tarkan jälleenrakentamisen kannalta. Tutkimuksissa käytetään edistyneitä louhintamenetelmiä ja teknologisia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat ihmisen evoluution ajalliset prosessit paremmin. Nämä uudet havainnot voivat laajentaa merkittävästi ihmisen esi -isien imagoa ja inspiroida tulevaisuuden tutkimusta.