Hoitokriisi Hessenissä: Avun tarpeessa olevien määrä lisääntyy dramaattisesti!
Hoidon tarve Werra-Meißnerin alueella kasvaa nopeasti. AOK raportoi hälyttävistä trendeistä ja ratkaisuista.

Hoitokriisi Hessenissä: Avun tarpeessa olevien määrä lisääntyy dramaattisesti!
Hoidon tarve kasvaa nopeasti Saksassa, erityisesti Hessenissä, jossa määrät ovat saavuttamassa huolestuttavan tason. AOK:n tämänhetkisen analyysin mukaan yksittäisten piirien hoidon tarve on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Tämän määritti AOK Scientific Institute (WIdO), joka havaitsi merkittävän kasvun Odenwaldin alueella. Vuonna 2023 sairastui jo 9,9 prosenttia alueen väestöstä, kun se vuonna 2017 oli vain 5,0 prosenttia. Samanlaista hälyttävää kehitystä on havaittavissa myös Werra-Meissnerin ja Lahn-Dillin alueella, jossa hoidon tarve on lisääntynyt 96,4 prosenttia. Erityisiä eroja voidaan havaita myös kaupungeissa, kuten Gießen ja Marburg-Biedenkopf HIT RADIO FFH raportoitu.
Hoitokriisin paheneminen
AOK varoittaa myös, että tähän hoidon tarpeessa olevien määrän kasvuun liittyy akuutti hoitohenkilöstön pula, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Tutkimus osoittaa, että 64 prosenttia suuret ikäluokat ovat valmiita vapaaehtoistyöhön hoitoprojekteissa, jotka voivat johtaa yksityisiin naapuruusverkostoihin, niin kutsuttuihin "hoitoyhteisöihin". Nämä verkostot mahdollistavat ammattilaisten, sukulaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön auttaakseen hoitoa tarvitsevia ihmisiä heidän tutussa ympäristössään. AOK näkee tämän kipeästi tarvittavana ratkaisuna hoitojärjestelmän tulevaisuuden haasteisiin. WDR korostaa, että jokaisen hoidon tarpeessa olevan henkilön majoittaminen yksin kotiin olisi taloudellisesti kohtuutonta ja että eläkeläiset eivät yleensä mene sinne vapaaehtoisesti.
Saksan väestökehitys osoittaa, että hoitoa tarvitsevien määrä jatkaa kasvuaan, mikä johtuu myös yhteiskunnan ikääntymisestä. AOK:n Hoitoyhteisösuunnitelmilla pyritään pitämään hoidon tarpeessa olevat pidempään tutussa ympäristössä ja alentamaan hoitokustannuksia. WDR:n yritystoimittaja Anne Schneiderin mukaan tällaisilla malleilla on potentiaalia lievittää tulevaa hoitohäiriötä ja samalla edistää ikääntyneiden hyvinvointia mahdollistamalla sosiaaliset kontaktit nuorempien sukupolvien kanssa.