Hollantilaiset aloittavat oman rajavalvonnan – mitä sen takana on?
The Dutch control the border with Germany on their own initiative. Turvapaikkapolitiikkaan ja kansalaisaktivismiin liittyvät kiistat herättävät keskustelua.

Hollantilaiset aloittavat oman rajavalvonnan – mitä sen takana on?
Saksan ja Hollannin poliisi esti sunnuntai-iltana luvattoman tarkastusoperaation rajalla. Kymmenet hollantilaiset kokoontuivat estämään Saksasta tulevien turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan. Poliisi selvitti asianosaisten henkilöllisyyden. Tapahtuman taustalla on jännittynyt alue, jolle on ominaista Alankomaiden hallituksen turvapaikkapolitiikka ja nykyinen tilanne Saksan rajoilla. Erityisen räjähdysaltista on, että Alankomaiden hallitus kaatui tiistaina kiistassa tiukemmasta turvapaikkapolitiikasta.
Virkaa tekevä maahanmuuttoministeri David van Weel vetosi kiireellisesti väestöön, jotta he eivät ottaisi lakia omiin käsiinsä. Hän korosti tarvetta vähentää turvapaikanhakijoiden virtaa ja kannatti tiukempia turvapaikkalakeja ja parempia rajavalvontaa. Sitä vastoin oikeistopopulistinen poliitikko Geert Wilders kehui mielivaltaisia tarkastuksia "fantastiseksi aloitteeksi" ja jopa vaati armeijan lähettämistä rajalle. Hänen puolueensa ilmoitti sitten eroavansa neljän puolueen koalitiosta, koska hänen vaatimuksiaan kovasta turvapaikkapolitiikan suunnasta ei täytetty.
Varoitukset ja oikeudelliset huolenaiheet
Hollannin poliisi yhdessä Westerwolden rajakunnan kanssa varoitti, että ajoneuvojen pysäyttäminen on laitonta - tehtävä on varattu yksinomaan poliisille. He selittivät, että tällaiset toimet voivat luoda vaarallisia tilanteita. Valvontaoperaatioon osallistui noin kaksitoista miestä, jotka olivat tyytymättömiä turvapaikanhakijoiden esteettömään pääsyyn.
Tilanne rajoilla ei ole kireä vain Alankomaissa. Saksassa uusi liittovaltion sisäministeri Alexander Dobrindt lisää valvontaa ulkorajoilla. Liittovaltion poliisin henkilöstön määrää nostetaan 11 000:sta 14 000:een. Dobrindt ilmoitti myös, että siirtolaiset hylättäisiin turvapaikkatapauksissa, mikä kumosi aiemman vuodelta 2015 annetun direktiivin, joka sulki tämän pois. Unionin ja SPD:n välisessä koalitiosopimuksessa määrätään, että tällaiset hylkäämiset tulisi tehdä yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa, mutta tämä on edelleen epäselvää.
Nykyinen kehitys Saksan rajalla
Rajatarkastukset otettiin käyttöön Itävallan rajalla vuonna 2015 ja laajenivat vähitellen muihin maihin. Vuonna 2023 luvattomien merkintöjen määrä saavutti huippunsa, 130 000, kun vuonna 2024 se laski noin 83 500:een. Liittovaltion poliisi rekisteröi yhteensä 33 406 luvatonta merkintää ja 21 393 hylkäämistä pelkästään ajanjaksolla 16.9.2024-30.4.2025.
Myös nykyinen kehitys Puolan rajalla herättää huomiota. Siellä ilmoitettiin rajavalvonnan vahvistamisesta, vaikka arki rajalla on pysynyt ennallaan siitä lähtien, kun tarkastukset ovat olleet voimassa lokakuusta 2023 lähtien. Erityisen huomionarvoista on Puolan pääministerin Donald Tuskin reaktio, joka korosti, että rajavalvonnan tulisi koskea ensisijaisesti EU:n ulkorajoja sisäisten tarkastusten välttämiseksi.
Tarkastusten lisääminen johtaa epäilemättä rajatylittävien jonotusaikojen pidentymiseen, mutta ajanhukkaa on yleensä vähän. Keskustelu turvapaikkapolitiikasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on edelleen kuuma aihe eurooppalaisessa yhteisessä keskustelussa, joka nostaa aaltoja sekä Hollannissa että Saksassa.