Kriisihuippu: Säästä ilman varallisuusveroa! Tulevaisuuden taakkoja uhkaa!

Kriisihuippu: Säästä ilman varallisuusveroa! Tulevaisuuden taakkoja uhkaa!

Musta-puna-vaaleanpunainen hallitus kutsui 2.4.2025 kriisihuippukokouksen pohtimaan tapoja säästää 6,4 miljardia euroa. Keskusteluihin on kutsuttu kuntien ja kuvernöörikonferenssin edustajat. Ensimmäiset osavaltiot ja kuntaliitto ovat kuitenkin jo osoittaneet välinpitämättömyyttä näitä neuvotteluja kohtaan. SPÖ:n valtiovarainministeri Marterbauer korosti haastattelussa, että suunniteltua säästömäärää ei voida ylittää FPÖ-aloitteessa. Hän huomautti, että Itävalta on yksi maailman taloudellisesti ja sosiaalisesti vahvimmista maista ja että kiireelliset toimet budjettivakauden varmistamiseksi ovat välttämättömiä erityisesti kasvavan alijäämän vuoksi.

Tässä yhteydessä FPÖ:n liiketoiminnan tiedottaja Dr. Barbara Kolm kritisoi käynnissä olevia taloudellisia keskusteluja. Hän varoittaa mahdollisista uusista rasitteista väestölle, erityisesti varallisuusverosta. Samalla Kolm kritisoi korkeaa verotaakkaa ja maan taloudellista sisältöä vaarantavia säännöksiä. Hänen mukaansa alijäämää pitäisi pienentää vähentämällä valtion menoja ilman uusia veroja. Itävallassa verotulot ovat jo vuonna 2024 noin 100 miljardia euroa, mikä on ennätysluku, mutta valtion on vielä otettava opiksi nykyisestä taloustilanteesta.

Taloudelliset haasteet ja kulut

Itävalta seisoo laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa, johon Saksa voi viitata 118,8 miljardin euron julkisen talouden alijäämällä vuonna 2024. Tämä alijäämä on 15 miljardia euroa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja oli odotettua suurempi, sillä alun perin ennustettiin vain 113 miljardin euron alijäämä. Siitä huolimatta Saksassa oli myös hyviä uutisia: valtion kokonaistulot ylittivät ensimmäistä kertaa kahden biljoonan euron rajan ja nousivat 4,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti verotulot kasvoivat 3,5 prosenttia.

Osana valtion 2 131,6 miljardin euron menoja korkomenot kasvoivat 24,2 prosenttia. Rahalliset sosiaalietuudet kasvoivat 7,0 prosenttia eläke-, hoito- ja toimeentulotuen lisääntyneiden menojen vuoksi. Korkeat menot voivat aiheuttaa lisärasitusta talousympäristöön, mikä analyytikot pitävät huolestuttavaa. Näistä haasteista huolimatta Saksa noudattaa EU:n velkasääntöä, jonka mukaan budjettialijäämä on enintään 3,0 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Taloudellinen vakaus keskiössä

Julkisten budjettien vakauden varmistamiseksi rahoitusrakenteiden syvällinen ymmärtäminen on välttämätöntä. Neljännesvuosittaiset kassatilastot antavat kattavan kuvan tuloista, kuluista ja lainavarojen käytöstä rahoitustarpeiden kattamiseen. Nämä tulokset ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan talous- ja rahaliiton julkisen budjetoinnin kannalta, koska ne muodostavat rakenteellisen perustan tuleville poliittisille päätöksille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että on selvää, että sekä Itävallalla että Saksalla on edessään merkittäviä taloudellisia haasteita, jotka edellyttävät asianmukaisia ​​ja kestäviä ratkaisuja. Keskustelut budjettileikkauksista ja uusien verojen välttämisestä ovat tärkeämpiä kuin koskaan, jotta talouden vakaus ei vaarannu. Vaikka Itävallan hallitus pyrkii tiivistämään vuoropuhelua, jää nähtäväksi, miten tuleva kehitys vaikuttaa julkiseen talouspolitiikkaan tulevina kuukausina.

Itävallan rahoitusneuvottelujen ympärillä tapahtuva kehitys ei ole tärkeä vain kansantalouden kannalta, vaan sillä on vaikutusta myös koko Euroopan rahoitusmaisemaan. [OTS] raportoi, että... kun taas [Tagesschau] toteaa... ja [Destatis] tarjoaa arvokasta tietoa taloudellisista ehdoista.