Iran asettaa selkeät ehdot uudelle ydinsopimukselle Yhdysvaltojen kanssa!
Iran vaatii Yhdysvalloilta takeita uudelle ydinsopimukselle. Roomassa käydään neuvotteluja jännitteiden kasvaessa.
Iran asettaa selkeät ehdot uudelle ydinsopimukselle Yhdysvaltojen kanssa!
18. huhtikuuta 2025 Iran muotoili uudet ehdot tulevalle ydinsopimukselle. Teheran vaatii Yhdysvalloista takeita siitä, ettei tulevaa sopimusta voida irtisanoa yksipuolisesti. Vaatimuksen taustalla on Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin vetäytyminen olemassa olevasta sopimuksesta vuonna 2018, mikä johti Irania vastaan suunnattujen pakotteiden uusiin tiukentamiseen. Vaikka Iran kiistää haluavansa kehittää ydinaseita, se torjuu ydinlaitostensa laajan valvonnan, mikä vaikeuttaa neuvotteluja.
Lauantaina Yhdysvaltain ja Iranin neuvottelijat tapaavat Roomassa keskustellakseen neuvottelujen edistymisestä. Toistaiseksi Omanin kokouksia on kuvailtu myönteisiksi ja rakentaviksi molemmilta osapuolilta. Hyvistä merkeistä huolimatta Trump uhkasi sotatoimilla, jos Iran ei ole halukas tekemään myönnytyksiä. Näkemykset Iranin ydinenergiasta vaihtelevat suuresti. Ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei on asettanut selkeät punaiset linjat: uraanin rikastamista varten tarkoitettujen sentrifugien purkamisen hyväksyminen on mahdotonta, samoin kuin neuvottelut maan ohjusohjelmasta. Lisäksi Iran torjuu rikastetun uraanin määrän vähentämisen alle vuoden 2015 sopimuksen tason.
Vuoden 2015 sopimus ja sen haasteet
Iranin, Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Britannian, Ranskan ja Saksan yhdistävä 2015 sopimus vaati Iranin vastaisten kansainvälisten pakotteiden lieventämistä vastineeksi sen ydinohjelmaa koskevista myönnytyksistä. Kun Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta, pakotteet aktivoitiin uudelleen ja Iran alkoi laiminlyödä sen ehtoja. Tämä kehitys herättää kysymyksiä meneillään olevien neuvottelujen edistymisestä.
Ydinsulkusopimus (NPT), jonka Iran allekirjoitti vuonna 1968 ja ratifioi vuonna 1970, tähtää ydinaseiden leviämiseen. Se velvoittaa ydinasevaltiot pidättäytymään hankkimasta ydinaseita, kun taas viisi virallista ydinvaltaa, mukaan lukien Yhdysvallat, sitoutuvat aseistariisumiseen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoo ydinsulkusopimuksen noudattamista, mutta sopimus on puutteellinen, koska se ei sisällä tehokkaita sanktioita sopimusrikkomuksia vastaan. Kriitikot huomauttavat, että ydinsulkusopimus luo epätasa-arvon ydinasevaltioiden ja ydinaseettomien valtioiden välille eikä tarjoa tehokkaita mekanismeja ydinaseteknologian siirron estämiseksi. Lisäksi ydinenergian rauhanomaista käyttöä käytetään usein perusteena Iranin ydinohjelmalle.
191 osallistujavaltiota, joista 93 on ratifioinut ydinsulkusopimuksen, ydinaseriisunnasta käytävä keskustelu on edelleen keskeinen kysymys kansainvälisissä suhteissa. Tätä taustaa vasten Yhdysvaltojen ja Iranin välinen neuvottelutilanne on ratkaiseva globaalin turvallisuusarkkitehtuurin tulevaisuuden kannalta.
Tilanne on edelleen jännittynyt, ja seuraavalla kokouksella Roomassa voi olla kauaskantoisia seurauksia. Jatkuva skeptisyys Iranin ydinohjelmaa kohtaan sekä Yhdysvaltojen ja Iranin välinen poliittinen kitka herättävät kysymyksen siitä, saadaanko uusi sopimus edes aikaan ja mitä ehtoja se vaatii.