Ydinjätekiista kärjistyy: Baijeri haluaa käyttää Gorlebeniä lopullisena varastona!

Ydinjätekiista kärjistyy: Baijeri haluaa käyttää Gorlebeniä lopullisena varastona!

Saksassa ydinjätteen loppusijoitus on edelleen erittäin ajankohtainen ja kiistanalainen. Ensimmäinen ydinjätteen kuljetus Gorlebeniin, joka tapahtui lähes 40 vuotta sitten, ei ainoastaan ​​aiheuttanut massiivisia mielenosoituksia, vaan sillä oli myös pysyvä vaikutus alueen kohtaloon. Viimeisin ehdotus Castor-konttien siirtämisestä Baijerista Ala-Saksiin herättää jälleen kiivaita keskusteluja. Sekä yleisön että poliittisten toimijoiden keskuudessa käydään keskustelua tällaisten toimenpiteiden turvallisuudesta ja käytännöllisyydestä.

Historiallisesti ensimmäinen ydinjätteen kuljetus lokakuussa 1984 oli käännekohta. Matala- ja keskiaktiivista radioaktiivista jätettä tuotiin Staden ydinvoimalaitokselta Gorlebeniin tiukasti vartioiduissa saattueissa ja mielenosoitusten mukana. Nämä kuljetukset muovasivat aluetta ja johtivat vuosikymmeniä kestäneeseen kiistaan ​​ydinjätteen oikeasta ja turvallisesta loppusijoituksesta koko maassa. Kuljetusten pysähdyksistä huolimatta perusongelma, että ydinjätteitä varastoidaan eri paikkoihin, on edelleen ratkaisematta.

Nykyinen ehdotus aiheuttaa vihaa

Tilanne ei ole parantunut, mikä toi baijerilaiset piirihallinnot Peter Dreyerin ja Hans Reichhartin toimiin. He ehdottavat, että kaikki Castor-kontit siirrettäisiin Gorlebeniin, jotta siellä voidaan mahdollistaa keskitetty varastointi. Tämä ajatus kuitenkin kohtasi Nieder-Saksin kiihkeän hylkäämisen. Ympäristöministeri Christian Meyer kuvaili ideaa "ylittämättömäksi röyhkeyden ja röyhkeyden suhteen". Hän kritisoi sitä, että Baijeri halusi suunnitella uusia ydinvoimaloita, mutta samalla halusi kiertää vastuuta omasta ydinjätteestään.

Alun perin kansalliseksi loppusijoituskeskukseksi valittu Gorleben sisältää nyt 113 Castor-konttia erittäin radioaktiivista jätettä. Näillä konteilla on lupa, joka päättyy vuonna 2034. Keskustelu Gorlebenin mahdollisesta pitkäaikaisesta varastoinnista on siksi yhä tärkeämpää. Kansalaisaloite ympäristönsuojelusta Lüchow-Dannenberg (BI) on jo pitkään vaatinut, että ydinjätettä ei saa kuljettaa tasavallan läpi, jotta siihen liittyvät riskit voidaan minimoida.

Elinkelpoisena ratkaisuna myyty Baijerin ehdotus saattaisi herättää epäilyksiä sen toteutettavuudesta turvallisuussyistä ja ydinjätteen loppusijoituksen pitkän aikavälin haasteista johtuen. Monet alueen kansalaiset vastustavat kuljetuksia, jotka voisivat avata vanhoja haavoja. Sen sijaan he vaativat kiireellisesti tarvittavia turvallisuusstandardeja välivarastointia varten ja avointa viestintää mahdollisista vaaroista.

Keskustelu ydinjätteen loppusijoituksesta osoittaa ennen kaikkea yhden asian: asia on edelleen poliittisen ja yhteiskunnallisen stressin piste. Vaikka ongelmat eivät olisikaan uusia, tarvittavat ratkaisut ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Kuten www.fr.de raportoi, joten jää nähtäväksi, miten keskustelu jatkuu ja löytyykö ratkaisu lähitulevaisuudessa.