Blattenin jälleenrakennus: Toivoa Sveitsin maanvyörymän jälkeen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Blattenin maanvyörymän jälkeen 28.5.2025 geologi Hans-Rudolf Keusenin johtamat asiantuntijat keskustelevat kylän jälleenrakentamisesta.

Nach dem Bergsturz in Blatten am 28. Mai 2025 diskutieren Experten um Geologen Hans-Rudolf Keusen den Wiederaufbau des Dorfes.
Blattenin maanvyörymän jälkeen 28.5.2025 geologi Hans-Rudolf Keusenin johtamat asiantuntijat keskustelevat kylän jälleenrakentamisesta.

Blattenin jälleenrakennus: Toivoa Sveitsin maanvyörymän jälkeen!

28. toukokuuta 2025 Lötschentalissa Sveitsissä tapahtui tuhoisa maanvyörymä, joka hautasi suuren osan Blattenin kaupungista raunioiden alle. Tämä Kleiner Nesthornin ja Koivujäätikön raunioiden aiheuttama katastrofi ei ainoastaan ​​tuhonnut asukkaiden elinympäristöä, vaan teki myös lukuisia taloja ja paikkoja asumiskelvottomiksi. Mies, 64-vuotias lampaankasvattaja, on ollut kadonnut sen jälkeen ja hänen oletetaan kuolleen. Tilanne asetti valtavia haasteita vakavasti kärsineelle yhteisölle.

Vastauksena tähän onnettomuuteen Blatten evakuoitiin 19. toukokuuta 2025, mikä tuo noin 300 asukasta ja eläintä turvaan. Osa asukkaista pääsi palaamaan 5.6.2025, mutta uuden maanvyörymän riski on edelleen olemassa. Jotta palautus ja jälleenrakennus sujuisivat turvallisesti, tarvitaan kattavat geologiset ja aluesuunnittelun selvennykset. Geologi Hans-Rudolf Keusen on korostanut, että tulevan kylän tarkka sijainti on jälleenrakennuksen kannalta ratkaiseva ja että vaaravyöhykkeen ulkopuolelta on löydettävä turvallinen paikka. Kleine Zeitungin mukaan Keusen on vakuuttunut siitä, että jälleenrakennus on teknisesti mahdollista, mutta vastustaa vuoristoväestön siirtoa.

Liittovaltio suunnittelee hätäapua

Sveitsin liittohallitus on nyt ilmoittanut viiden miljoonan frangin hätäavusta kärsineille Blattenin asukkaille. Tämä toimenpide, joka perustuu liittovaltion presidentti Karin Keller-Sutterin aloitteeseen, on tarkoitettu ensimmäiseksi askeleeksi tukea kärsiviä. Ympäristöministeri Albert Rösti kuitenkin varoitti, että Blattenin todelliset vahingot voivat ylittää käytettävissä olevat resurssit. Jälleenrakennus nähdään monimutkaisena haasteena, joka vaatii paitsi taloudellisia, myös turvallisuusnäkökohtia.

Samaan aikaan kysymys jälleenrakennuksesta on kiistanalainen väestön ja asiantuntijoiden keskuudessa. Urin alppikulttuuriinstituutin johtaja Boris Previšić näkee hyviä syitä jälleenrakennukseen, kunhan se tapahtuu turvallisessa paikassa. Hän kannattaa alppialueen dynaamista ymmärtämistä ja väestön liikkuvuuden lisäämistä luonnonuhkien välttämiseksi. Tämä tarkoittaa, että kolmivaiheisen viljelyn käsitettä voitaisiin soveltaa myös asuintiloihin turvallisuuden lisäämiseksi.

Riskit ja emotionaaliset kiintymykset

Myös asukkaiden emotionaalinen yhteys Blatteniin on ratkaisevassa roolissa jälleenrakennuskeskustelussa. Väestö ei ota hyvin vastaan ​​kriittisiä ääniä, joissa vaaditaan laaksojen autioitumista. Samalla se on monimutkainen tilanne, jossa jälleenrakennuksen riskit ja taloudelliset näkökohdat on harkittava huolellisesti. Keskustelu vuoristokylien tulevaisuudesta on välttämätöntä, sillä ilmastonmuutos ja siihen liittyvät epävakaat kalliot tuovat lisäriskejä.

Ensi viikolla eduskunta päättää ehdotetusta hätäavusta, ja asiantuntijat jatkavat keskustelua vuoristokylän tulevaisuuden ja vuoristoalueiden turvallisuuden pitkän aikavälin strategiasta. SRF mukaan emotionaalinen yhteys, perinteet, turvallisuus ja solidaarisuus kärsivän yhteisön sisällä ovat tämän keskustelun keskiössä. Kokonaisvaltainen konsepti asuinympäristön ennallistamiseen ja eriytetty vaarojen ymmärtäminen katsotaan tarpeelliseksi Alppien identiteettiä muodostavan kulttuurin säilyttämiseksi.

Tulevien viikkojen kehitys näyttää, mihin suuntaan Blattenin suunnitelmat etenevät. Nähtäväksi jää, voidaanko kylä rakentaa uudelleen historialliseen paikkaan vai pitääkö vaihtoehtoisia ratkaisuja harkita.