Itävallan budjettivaje: Varoitus huolestuttavasta kehityksestä!

Itävallan budjettivaje: Varoitus huolestuttavasta kehityksestä!

Veronomaisen neuvoston presidentti Christoph Badelt esitti kriittisen arvion Itävallan budjettitilanteesta 10. huhtikuuta 2025. Hänen nykyisten ennusteidensa mukaan entistä korkeampi alijäämä ennustetaan vuodelle 2025 kuin odotettua. Marraskuussa ja joulukuussa 2024 finanssivaltuusto julkaisi alijäämäasteen 4,1% bruttokansantuotteesta (BKT) vuodelle 2025. Tätä arviointia pidetään kuitenkin nyt liian optimistisena. Badelt ilmaisee huolensa siitä, että alijäämä- ja velkasuhteen suunnitellut arvot eivät ole taloudellisesti hyväksyttävää ja EU: n EU: n lain nojalla. Hän huomauttaa myös, että velkasuhde, jonka BKT on 81,6%, on jo 60%: n Maastrichtin referenssiarvon yläpuolella

Perjantaina julkaistaan uusi finanssiprosentti, jossa Badelt osoittaa myös edellisen hallituksen virheen. Tämä on poistanut kylmän etenemisen ja lisännyt samalla kuluja, mikä hänen mielestään ei ole kestävää. "Kylmän etenemisen ja menojen nousun poistaminen ei voi toimia samanaikaisesti", Badelt korostaa. Lisäksi hän on huolissaan politiikan uskottavuudesta ja sen vaikutuksesta demokratiaan. Hän kehottaa hallitusta kehittämään uuden budjetin vakauttamisohjelman vuosille 2025 ja 2026.

Taloudelliset puitteet

Parlamentti Itävallan budjettitilanne on heikentynyt tulo- ja menolähtörakenteen epäsuotuisasta muutoksesta. Vahvista työmarkkinoista huolimatta hallitusta on vaikea saada budjettivajeet hallinnassa. Nykyinen talouspolitiikka, joka ei usein vaadi vastarahoitusta ja jolle on ominaista korkea inflaatio, mainitaan jatkuvien korkeiden budjettivajeiden syynä. Velkaprosentin odotetaan nousevan noin 85 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, mikä on merkittävä lisäys verrattuna kriisiin ennen.

Uuden EU: n finanssikehyksen noudattamiseksi vaaditaan laajoja, rakenteellisia säästötoimenpiteitä vuosina 2025–2028. Tämä ei ole vain kulujen mukauttaminen, vaan myös kattavat rakenneuudistukset. Erityisesti finanssivaltuusto viittaa tarpeeseen lisätä rahoitustoimenpiteiden kilpailukykyä ja tehokkuutta.

suositellut konsolidointitoimenpiteet