Trumpin tullipolitiikka: vapautuksen päivä vai taloudellinen tuho?

Trumpin tullipolitiikka: vapautuksen päivä vai taloudellinen tuho?

2. huhtikuuta 2025 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti päivän "Liberation Day" -päiväksi, mikä laukaisi kritiikin aallon Yhdysvalloissa. Trump pitää Yhdysvaltojen kauppavajetta Saksan ja Kiinan kanssa kansallisena häpeänä ja aikoo lopettaa nämä alijäämät kovalla tullipolitiikalla. Tällä liikkeellä voi olla vakavia seurauksia maailmanlaajuiseen kauppajärjestykseen, jota Yhdysvallat on pitkään auttanut muotoilemaan. Kriitikot pelkäävät, että uusi tariffipolitiikka uhkaa olemassa olevaa järjestystä, joka on edistänyt vaurautta monissa maissa. Asiasta kertoo Oekonews Uusien tullien ensimmäisenä päivänä pörssikurssit Yhdysvalloissa laskivat ja johtavat yhdysvaltalaiset tutkijat protestoivat näitä toimenpiteitä vastaan.

Trump on sanonut asettavansa 10 prosentin tullit vakiona, 20 prosentin tullit eurooppalaisille tuotteille, yli 30 prosentin Kiinalle ja lähes 50 prosentin tullille Vietnamille. Hän kuvailee näitä toimenpiteitä kostoksi muiden maiden Yhdysvaltojen kohtelusta. Taloustieteilijät, mukaan lukien David Ricardo, väittävät kuitenkin, että vapaakauppa maksimoi kaikkien maiden vaurauden. Suhteellisen kustannusedun teoria ehdottaa, että maiden tulisi erikoistua sellaisten tavaroiden tuotantoon, joita ne voivat tuottaa edullisimmin. Korkeammat tullit voivat vahingoittaa maailmankauppaa ja vaikuttaa erityisesti Yhdysvaltojen talouteen, joka on voimakkaasti riippuvainen tuonnista.

Tullipolitiikan taloudellinen vaikutus

Hinnat voivat nousta Yhdysvalloissa kohonneiden tullien vuoksi, mikä johtaisi inflaatioon. Hintojen nousu vaikuttaisi erityisesti sosiaalisesti heikommassa asemassa oleviin amerikkalaisiin. Lisäksi Kiina on jo ilmoittanut amerikkalaisten tuotteiden 34 prosentin vastatulleista, mikä lisää kauppakonflikteja entisestään. Trumpin politiikan tavoitteena on kannustaa ulkomaisia ​​yrityksiä siirtämään työpaikkoja Yhdysvaltoihin, mutta monet teollisuudenalat eivät hyötyisi tällaisesta toimenpiteestä.

Vaikka tullien asettaminen on kauppapolitiikan väline, niiden laajentaminen tässä muodossa voi johtaa maailmanlaajuiseen talouskriisiin, mukaan lukien työttömyyden kasvu ja yritysten voittojen lasku. Yhdysvaltojen on kohdattava tosiasia, että heikkenevä vapaakauppa rasittaa myös työpaikkoja maassa, kuten aiemminkin. Asiantuntijoiden mukaan tullit liittyvät läheisesti toisen maailmansodan jälkeen alkaneeseen globalisaatiotrendiin ja kaupan esteiden vähentämiseen.

Protektionismi ja sen seuraukset

Paluu korkeisiin tariffeihin ei ole uutta; Jürgen Matthes Saksan talousinstituutista kutsuu kehitystä toistuvaksi protektionismin suuntaukseksi vuosien 2008/2009 finanssikriisin jälkeen. Historiallisesti tullit ovat auttaneet monia maita, mukaan lukien Yhdysvallat ja Saksa, niiden teollistumisen aikana. Nykyisessä Maailman kauppajärjestön (WTO) järjestämässä globaalissa kauppaympäristössä on kuitenkin tiukat säännöt, jotka rajoittavat kauppasuhteisiin puuttumista.

WTO edistää maailmankaupan vapauttamista asettamatta kuitenkaan suoria vaatimuksia tulleille. Obaman hallinnon aikana Yhdysvallat kritisoi WTO:n sääntöjen tehokkuutta erityisesti Kiinan epäreilujen tukien ja kauppakäytäntöjen osalta. Nähtäväksi jää, miten nykyinen tariffipolitiikka vaikuttaa globaalin kaupan tulevaisuuteen ja vakauteen ja pystyykö Trump itse presidenttinä säilyttämään tukensa kurssilleen.