Väärä kuolema! Jelinek joutuu tuhoisan valeuutisskandaalin uhriksi
Valeuutiset Elfriede Jelinekin kuolemasta hämmentävät tiedotusvälineitä kesäkuussa 2025. Selvitys vääristä uutisista ja niiden alkuperästä.

Väärä kuolema! Jelinek joutuu tuhoisan valeuutisskandaalin uhriksi
Valeuutisten leviäminen Nobel-palkinnon voittajan Elfriede Jelinekin oletetusta kuolemasta herätti hiljattain kohua. 17.6.2025 useat tiedotusvälineet uutisoivat uutisesta, jota alun perin levitti X-tili "Rowohlt AT". Tilin mukaan 78-vuotias Jelinek oli kuollut, mikä herätti välittömästi lukuisia reaktioita. Jennifer Luger alkaen vienna.at valottaa tämän väärän raportin taustaa.
Valeuutisten alkuperä johtuu italialaisesta kirjailijasta Tommaso Debenedettistä, joka on aiemmin useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota vastaavista toimista. Uutinen Jelinekin kuolemasta löytyi aiemmin 24. heinäkuuta 2024 verkkojulkaisusta, joka oli julkaistu väärin saksalaisen kirjailijan Jenny Erpenbeckin nimellä. Hän ei kuitenkaan ollut koskaan kirjoittanut tällaista viestiä, ja Wienin Elfriede Jelinek-tutkimuskeskuksen johtaja Pia Janke vahvisti, että Jelinek on elossa.
Reaktio ja seuraukset
Rowohlt-kustantamo kuvaili väärää raporttia huijaukseksi ja päätti kieltää sen. Jenny Erpenbeck ilmaisi raivonsa hänen nimensä käytöstä väärennetyssä viestissä ja sanoi ryhtyvänsä oikeustoimiin. Hän huomautti myös, että uutista levittänyt tili on ollut olemassa helmikuusta 2024 lähtien, eikä se ole saanut virallista vahvistusta.
Tällaisten valeuutisten leviäminen herättää kysymyksiä medialukutaidosta, jonka tutkimukset ovat osoittaneet olevan yhä tärkeämpää nykyään. Empiiriset tiedot osoittavat, että valeuutiset ovat vähemmän yleisiä, mutta niitä kulutetaan intensiivisemmin tietyissä piireissä. Alhainen luottamus poliittisiin ja mediainstituutioihin voi tehdä ihmiset erityisen alttiiksi tälle väärälle tiedolle. The Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto (bpb) huomauttaa, että Donald Trumpin valinnan ja Brexit-kansanäänestyksen jälkeen valeuutisten aihe on noussut yhä enemmän huomion kohteeksi.
Toimenpiteitä valeuutisia vastaan
EU on käynnistänyt useita aloitteita disinformaation leviämisen estämiseksi. Hankkeet, kuten "EU vs. Disinfo" ja European Digital Media Observatory, on tarkoitettu tukemaan valeuutisten torjuntaa ja medialukutaidon edistämistä. Tietoisuuden lisääminen "rokotusten" ja faktojen tarkistamisen avulla on keskeinen rooli näissä toimissa.
Elfriede Jelinekin tämänhetkinen tilanne osoittaa, kuinka haavoittuvaa sosiaalisessa mediassa oleva tieto on manipuloinnille. Aikana, jolloin totuuden ja väärän rajat hämärtyvät usein, on tärkeää edistää mediasisällön kriittistä pohdintaa ja vahvistaa luottamusta hyvämaineisiin lähteisiin.