Saksan kielen mainostaminen Wienissä: koulunkäynnit ilman näkymiä?

Saksan kielen mainostaminen Wienissä: koulunkäynnit ilman näkymiä?

Keskustelu kielituesta Wienin kouluissa kiihtyy. Koulutus- ja klubin puheenjohtaja Harald Zierfuß Wienin kansanpuolueesta kritisoi haastattelussa jyrkästi Neosia heidän suhtautumisestaan ​​koulutussektoriin. Zierfußin mukaan noin puolet koulun aloittavista ei puhu saksaa, ja heidät on luettava poikkeuksellisiksi oppilaiksi. Tämä on vakava uhka lasten integroitumiselle, joka on syntynyt vuosien epäonnistumisen seurauksena saksan kielen edistämisessä. Hän vaatii pakollista, varhaista saksan kielen tukea kaikille 3-vuotiaille päiväkodeissa, jotta voidaan vastata kieliongelman tuomiin haasteisiin. OTS toteaa, että selkeät standardit ja vanhempien vahvempi sitoutuminen ovat tarpeen lasten integroitumisen parantamiseksi.

Nykyiset luvut osoittavat, kuinka vakava tilanne todella on. RT:n mukaan lähes 45 prosentilla wieniläisistä koulunkäynnistäjistä on ”poikkeuksellinen asema”, koska he eivät osaa saksaa. Yllättäen monet näistä lapsista ovat syntyneet Itävallassa ja ovat viettäneet useita vuosia päiväkodissa hankkimatta tarvittavaa kielitaitoa. Toinen ÖIF:n raportti osoittaa, että Itävallassa 27 prosenttia opiskelijoista puhuu muuta puhekieltä kuin saksaa ja Wienissä jopa 51,6 prosenttia. RT korostaa, että noin 19,3 prosenttia opiskelijoista on ulkomaalaisia ​​ja että on jo suuri osa lapsista, joiden äidinkieli on arabia tai turkki.

Integraation haasteet

Huolimatta saksalaisten tukiluokkien käyttöönotosta vuonna 2018, jotka tarjoavat jopa 20 tuntia kielituntia viikossa, saksan taidon edistyminen on edelleen rajallista. Kriitikot väittävät, että nämä luokat edistävät enemmän erottelua kuin asianomaisten lasten integroitumista. Näiden luokkien lapset tuntevat olonsa usein eristyneeksi, mikä vaikeuttaa siirtymistä tavallisiin luokkiin. Lisäksi MIKA-D-testiä arvostellaan sopimattomaksi saksan kielen taidon mittaamiseen.

Lukuvuonna 2022/23 poikkeuksellisiksi luokiteltiin noin 45 749 opiskelijaa, mikä vastaa 1,2 % kaikista itävaltalaisista opiskelijoista. Ulkomaan kansalaisuuden omaavien muiden kuin tutkinnon suorittaneiden osuus on 17,2 %. Tämä osuus on erityisen korkea ukrainalaisten, romanialaisten ja syyrialaisten opiskelijoiden keskuudessa. Nämä luvut osoittavat, että suurin osa kielivajeista kärsivistä lapsista ei ole syntynyt ulkomailla vaan syntyi täällä, mikä viittaa riittämättömään varhaislapsuuden kielitukeen. ÖIF korostaa myös, että kestävä strategia vanhempien osallistumiseksi ja perintökielien arvostaminen on tarpeen pitkäaikaisten sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien välttämiseksi.

Wienin koulujen nykyinen tilanne heijastaa haasteita, joita kaupunki joutuu kohtaamaan kotoutumisen ja koulutuksen suhteen. Vaatimukset uudistuksiin ja selkeisiin toimenpiteisiin kielituen parantamiseksi ovat yhä kovempaa. Nähtäväksi jää, vastaavatko vastuuhenkilöt näihin kiireellisiin pyyntöihin ja miten.