Brückl: Uranvaihtajat eivät ratkaise koulukriisiä – rajaturvallisuus ratkaisuna!

Brückl: Uranvaihtajat eivät ratkaise koulukriisiä – rajaturvallisuus ratkaisuna!

Käynnissä olevassa keskustelussa Itävallan opettajapulasta FPÖ:n koulutustiedottaja Hermann Brückl kritisoi ilmoitusta, jonka mukaan ammatinvaihtajia koulutettaisiin pikaisesti opettamaan kouluissa. Hän kuvailee tätä toimenpidettä merkkinä ÖVP:n johtaman koulutuspolitiikan epäonnistumisesta. Brückl korostaa, että opettajapula on jäänyt huomiotta vuosia ja nykyinen ratkaisu on vain yritys peittää epäonnistumista. Hänen mukaansa uranvaihtajan koulutuksesta voi olla apua yksittäistapauksissa, mutta pikakurssit ja pinnallinen koulutus eivät korvaa järkevää pedagogista koulutusta.

Itävallassa oppivelvollisuuskouluissa toimii nykyään noin 4 300 uranvaihtajaa, joita tukevat lähes 1 100 opettajakoulutuksen opiskelijaa ja 40 eläkkeellä olevaa opettajaa. Nämä luvut ovat peräisin SPÖ:n parlamentin kysymyksestä, johon opetusministeri Martin Polaschek (ÖVP) vastasi. Yhteensä noin 70 600 opettajaa opettaa oppivelvollisuuskouluissa, ja suurin osa ammatinvaihtajista, noin 1 900, työskentelee Wienissä. Syksystä alkaen kaikissa koulutusyliopistoissa alkavat kurssit oikean tutkinnon ja ammattikokemuksen omaaville henkilökunnan puutteen hillitsemiseksi. Täysin kehitettynä ministeriö odottaa näiltä kursseilta valmistuvan 200–300 vuodessa.

Koulutuspolitiikan kritiikkiä

Brückl arvostelee myös sitä, että koulut ottavat yhä enemmän tehtäviä, jotka eivät liity suoraan koulutukseen, kuten eritaustaisten oppilaiden integroimista. Hän vaatii selkeää suunnanmuutosta maahanmuuttopolitiikassa koulujärjestelmän taakan keventämiseksi. Hänen mielestään ilman kohdennettuja toimenpiteitä kotoutumattomien tai vaikeasti kotoutuvien opiskelijoiden tulon hillitsemiseksi koulutustoimet jäisivät tehottomiksi.

Tulevalle lukuvuodelle 2023/24 hallinnollinen apu on sisällytetty rahoitustasaukseen, jota on täydennetty liittovaltion osarahoituksella enintään 15 miljoonalla eurolla lukuvuotta kohden. Nämä rahastot voisivat rahoittaa yhteistyössä osavaltioiden kanssa jopa 700 kokopäiväistä työntekijää koulun sosiaalityöhön. Kuluvana lukuvuonna liittovaltion hallitus rahoittaa jo 65 koulun sosiaalityöntekijää ja 32 sosiaalikasvattajaa, kun taas vastuu koulujen sosiaalityöstä on ensisijaisesti osavaltioiden lasten ja nuorten hyvinvointiosastoilla.

Lisäksi 199 osarahoitettua koulupsykologia tukee myös oppivelvollisuutta. Silti kysymys jää siitä, voiko sivuttaistulon käyttöönotto nykyisessä muodossaan kestävästi ratkaista koulutusjärjestelmän pitkän aikavälin haasteita. Brücklin varoitus siitä, että nykyiset lähestymistavat eivät ole riittäviä, jää ilmaan.

Kaiken kaikkiaan keskustelu osoittaa, että Itävallan koulutuspolitiikka on suurten haasteiden edessä, joihin on vastattava paitsi lisäämällä opettajien määrää myös strategisilla uudistuksilla.

Katso lisätietoja OTS ja ORF.