Trump varoittaa: Kärsivällisyys Putinin kanssa katoaa - droonit Puolan yli!

Trump varoittaa: Kärsivällisyys Putinin kanssa katoaa - droonit Puolan yli!

Venäjän ja Ukrainan välisten lisääntyvien jännitteiden keskellä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kritisoitu voimakkaasti Ukrainan Venäjän ilmaiskuista. Trump selitti kärsivällisyytensä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa "nopeasti maalin". Hän vaati Yhdysvaltojen "vahvaa lähestymistapaa" tässä kireässä tilanteessa. Hän kuvasi myös Putinin käyttäytymistä ja Ukrainan presidentti Wolodymyr Selenskyj "uskomattomana" ja vaihdettavana. Mielenkiintoista on, että Trump ei maininnut tiukentuneita Venäjän vastaisia ​​pakotteita, kun taas Yhdysvallat ja EU: n rangaistustoimenpiteet tarjosivat. Washingtonin hallituksen edustaja vahvisti, että Trump puhui mahdollisista rangaistus tariffeista välillä 50–100 prosenttia Venäjän öljystä, etenkin Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa. Trump kaksinkertaisti myös Yhdysvaltojen tuontitariffit Intialle 50 prosenttiin Venäjältä olevien öljyostojen vuoksi.

Erityisen huolestuttava kehitys tapahtui, kun melkein 20 venäläistä droonia tuli Puolan ilmatilaan 11. syyskuuta 2025, mikä laukaisi hälytyksen Naton alliance Partnersissa. Seurauksena on, että Puolan ilmavoimat yhdessä hollantilaisten ja italialaisten hävittäjien kanssa ampui kolme näistä droonista. Sotilaspiirit pitävät epätodennäköisenä, että Puolan ilmatilan rikkominen oli valvonta. Trump sanoi, että tämä olisi voinut olla virhe ", mutta oli kaikkea muuta kuin onnellinen tapauksista. Yhdysvaltain hallituksen edustajan mukaan ainakin muutama droonia lensi kohti Ukrainan sotilaallisen avun jakelukeskusta Rzeszow Puolan lentokentällä.

Naton reaktio ja sotilaallinen läsnäolo

Naton kampanjat vastauksena drone -tapahtumaan olivat viipymättä. Puolassa Nato -sopimuksen 4 artikla aktivoitiin, mikä laukaisee kuulemisen. Naton pääsihteeri Mark Rutte korosti Allianzin päättämistä puolustaa jokaista tuumaa alueelleen. Sotilaallinen liitto on lisännyt läsnäoloaan itärajalla, ja kansainväliset joukot ovat yhteensä kahdeksassa maassa. Erityisesti Saksa muutti prikaatin Liettuaan, kun taas nopea interventiojoukko siirrettiin Romaniaan. Puolan puolustusbudjetti on korkein Naton maissa, joissa on 4,5 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.

Venäjän systemaattinen uhka on pakottanut Naton laajentamaan merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Viime vuonna 90 000 Naton sotilasta lähetettiin harjoittamaan hätätilannetta Naton jäsenelle kohdistuvasta hyökkäyksestä. Euroopassa on tällä hetkellä yhteensä noin 80 000 yhdysvaltalaista sotilasta.

Historialliset taustat ja geopoliitiset jännitteet

Venäjän ja lännen välisissä jännitteissä on syvät historialliset juuret, jotka palaavat Naton itään laajentumiseen. Historioitsijat huomauttavat, että Venäjä on tullut Naton laajennusta vuodesta 1997 lähtien, joka alkoi Varsovan sopimuksen entisten maiden liittymisestä 1990 -luvun alkupuolen sopimusten tauoksi. Kreml vaatii, että länsi luopuu ohjuspuolustusjärjestelmien asettamisesta ja palauttamaan Naton vuoden 1997 asemat. Vaikka Ukraina yrittää edelleen liittyä Natoon, Nato on tehnyt selväksi, että tämä vaihe ei tällä hetkellä ole esityslistalla. Putin näkee Ukrainan historiallisen, mutta myös turvallisuuspoliittisen komponentin, joka vaikuttaa sen ulkopolitiikkaan.

Jatkuvat sotilaalliset ja poliittiset jännitteet ovat selkeä merkki Venäjän ja lännen herkistä suhteista, ja Naton sotilaallinen toiminta itärajalla osoittavat, että liitto on valmistettu mahdolliselle uhkalle. Historialaiset korostavat, että Naton toimesta ei ole tosiasiallista sotilaallista uhkaa Venäjälle, mikä tarjoaisi vastaavat perusteet aggressiivisille toimille.