Medvedev uhkaa Itävaltaa: sotilaalliset seuraukset Naton liittymiseen!

Medvedev uhkaa Itävaltaa: sotilaalliset seuraukset Naton liittymiseen!

Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedev uhkaa Itävaltaa sotilaallisilla seurauksilla luopumaan sen puolueettomuuden Alppien tasavallasta ja liittyä Natoon. Valtion lähetystoiminnan harjoittajan RT: n haastattelussa Medvedev totesi, että tällaiseen päätökseen voisi kuulua liittovaltion armeija Venäjän asevoimien pitkän asteen tehtäväsuunnitelmiin. Tämä ei vain vaarantaisi Itävallan turvallisuutta, vaan rikkoisi myös sodan jälkeisen ajanjakson aikana vahvistettuja kansainvälisiä sopimuksia. Itävallan turvallisuuden tuhoisten sivuvaikutusten lisäksi kuulustellaan myös oikeus neutraalisuuteen, joka Medvedev verrattuna Saksan vuonna 1938 Itävallan liittämiseen.

Nämä uhat eivät ole Itävallan liittovaltion hallitusta. Wienin ulkoministeriössä turvallisuusneuvoston Venäjän varapuheenjohtajan lausunnot hylättiin puuttumisena sisäisiin asioihin. Puolustusministeri Klaudia Tanner (ÖVP) korosti, että Naton liittyminen ei ollut keskustelua, ja kuvasi Medvedew'n uhkaa mahdottomina ja hyökkäyksenä Itävallan riippumattomuuteen. Lisäksi liittovaltion presidentti Alexander van der Bellen korosti, että hän neuvoo Naton liittymistä.

Politiikan reaktiot

Reaktiot Medledewin lausuntojen suhteen vaihtelevat Itävallan puolueen maisemassa. Neos kuvasi uhkia "kohdennettuina ja ainutlaatuisina provokaatioina" ja vaati, että Itävallan kansalaiset päättävät edelleen turvallisuuspolitiikasta eikä ulkomaisesta vaikutusvallasta. Vihreän ulkopolitiikan tiedottaja Meri Disoski syytti Kremlin pelottelemaan Itävaltaa. "Tutkimuksella ei ole paikkaa Euroopassa", Disoski sanoo. Toisaalta FPÖ kritisoi liittohallituksen väitettyä "maanpetoksia" ja kehotti muutosta ulkopolitiikassa.

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Medwedew väitti edelleen, että sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa ei voitu pitää vain puolueettomuuden, vaan myös toisen maailmansodan neljää liittolaisia, mukaan lukien Venäjä, olisi sanonta Naton liittymisessä. Hän otti tämän askeleen suuressa eurooppalaisessa tilanteessa ja kritisoi monien eurooppalaisten kansakuntien oletettavasti militaristista asennetta, jota hän vertaa "lumottu koi valossa", joka syöksyy Naton tuhoisaan tuleen.

Itävallan puolueettomuuden rooli

Itävallan neutraalisuudella on monipuolinen historia ja kehitys, joka alkoi vuoden 1955 puolueettomuudesta. Martin Senn kuvailee analyyseissään Itävallan puolueettomuuden politiikan kolme ulottuvuutta: tulkintaa, houkuttelevuutta ja pelotteena. Tulkinnassa neutraalisuuspolitiikka on suunniteltu ja keskustellaan ulkoisten turvallisuustoimenpiteiden houkuttelevuudesta, kun taas pelotteen tavoitteena on estää mahdollisia hyökkääjiä rikkomasta puolueettomuutta.

Yleinen mielipide puolueettomuudesta on muuttunut viime vuosikymmeninä. Vaikka puolueettomuuden, kuten Kosovo -sodan tai 11. syyskuuta tapahtuvien tapahtumien, hyväksyntä on lisääntynyt, on myös ääniä, mukaan lukien NEO: n joukosta, jotka stimuloivat keskustelua Euroopan puolustusliitosta. Neutraalien pohjoismaisten valtioiden, Suomen ja Ruotsin kanssa, jotka Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan 2022, Nato, Itävallan tuleva rooli harkitaan turvallisuusyhteydessä.

Kaiken kaikkiaan tilanne osoittaa, että Itävallan puolueettomuutta pidetään edelleen arkaluontoisena aiheena sekä kotimaassa että ulkomailla, etenkin Moskovan aggressiivisen retoriikan vuoksi.

Lisätietoja Itävallan puolueettomuuspolitiikasta on sivulla Parlamentti.